Osinko jaetaan yrityksen osakkeenomistajille tavallisesti rahana, mutta yhtiö voi myös jakaa osinkoa muuna omaisuutena, kuten arvopapereina tai kiinteistöinä. Tätä kutsutaan niin sanotuksi in natura -osingoksi. Tällaisella osingonjaolla on erityisiä verotuksellisia piirteitä sekä osingon saajalle että maksajalle, jotka on hyvä tuntea ja ottaa huomioon, jotta vältytään verotuksellisilta yllätyksiltä.
Mikä on in natura -osinko?
In natura -osinko tarkoittaa tilannetta, jossa osinko maksetaan rahan sijasta jossain muussa muodossa. Tämä muu omaisuus voi olla esimerkiksi rahoitusarvopapereita, kiinteistöjä, huoneisto-osakkeita tai muuta yhtiön omistamaa omaisuutta, kuten vaikka auto. Jos osinko jaetaan tällä tavalla, osingon määräksi katsotaan omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on osakkeenomistajan nostettavissa.
Jos osingolle ei ole määritetty tiettyä nostopäivää, osinko on nostettavissa yhtiökokouksen pitopäivästä lähtien, eli tässä mielessä in natura -osinkoa koskevat samat säännöt kuin tavallista rahaosinkoakin.
Varainsiirtoveron merkitys in natura -osingon yhteydessä
Kun osinkona jaetaan arvopapereita (liike- ja huoneisto-osakkeet mukaan lukien) tai kiinteistö, luovutuksesta syntyy varainsiirtoverovelvollisuus. Tämä tarkoittaa, että osingonsaajan on annettava varainsiirtoveroilmoitus ja suoritettava varainsiirtovero omaisuuden käyvän arvon perusteella. Ilmoitusvelvollisuus kuuluu aina osingonsaajalle, mutta osingon maksaja voi tehdä ilmoituksen saajan puolesta, jos tällä on siihen valtuutus.
Mikäli osingonjakaja maksaa varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta, sitä ei pidetä vähennyskelpoisena eränä yhtiön tuloverotuksessa, vaan se käsitellään voitonjaon kaltaisena eränä.
In natura -osingon verotus osingonsaajalle
Osingonsaajan näkökulmasta in natura -osinko verotetaan samoin kuin rahana maksettu osinko.
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama osinko käsitellään henkilöverotuksessa soveltaen mitä säädetään osakkeen matemaattisesta arvosta. Ns. halpaa in natura -osinkoa on siis mahdollista rahaosingon tavoin saada enintään 8% osakkeiden nettovarallisuusarvosta. Tätä suuremmat summat, eli yli 8 % nettovarallisuudesta, tai 8 %:n nettovarallisuuden sisällä yli 150.000 € vuodessa kaikki osingot yhteensä listaamattomista yhtiöistä, verotetaan kovemmin. Mikäli osingonsaaja on listaamaton yritys, tämän toisilta listaamattomilta yrityksiltä saamat in natura -osingot ovat rahaosingon tavoin verovapaita.
Myös listatut yhtiöt voivat jakaa in natura -osinkoa, mutta niiden verotusta ei käsitellä tässä kirjoituksessa.
Omaisuuden käypä arvo nostopäivänä muodostaa osingonsaajan verotuksessa omaisuuden hankintamenon. Mahdollinen maksettu varainsiirtovero lisätään tähän hankintamenoon. Jos osingonsaaja päättää myöhemmin myydä saamansa omaisuuden, luovutushetken verotukseen vaikuttaa omaisuuden omistusaika, joka lasketaan osingon nostettavissaolohetkestä. Hankintameno ja omaisuuden käypä arvo nostopäivänä muodostavat pohjan luovutusvoiton tai -tappion laskennalle.
Osinkoa jakavan yhtiön verotusnäkökohdat
Osinkoa jakavan yhtiön kannalta in natura -osingon verotuksellinen käsittely eroaa tavanomaisesta rahallisesta osingonjaosta. Kun omaisuus jaetaan osinkona, yhtiön tuloverotuksessa käsitellään omaisuuden käypä arvo kyseisenä nostettavissaolopäivänä luovutushintana. Pääsääntöisesti tämä luovutushinta kirjataan yhtiön veronalaiseksi tuloksi, ja vastaavasti omaisuuden poistamaton hankintameno vähennetään kuluna. Poikkeuksia tähän veronalaiseen luovutushintaan voivat kuitenkin aiheuttaa tietyt omaisuuslajit, esim. käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet, jolloin luovutushinta saattaakin olla verovapaa ja hankintameno vähennyskelvoton.
Yhtiön velvollisuutena on tehdä osinkona jaetusta omaisuudesta vuosi-ilmoitus Verohallinnolle osingon nostettavissaoloa seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoitukseen kirjataan sekä osingon arvo että mahdollinen rahaosinko, joka on jaettu samanaikaisesti. Jos yhtiö on maksanut osingonsaajan varainsiirtoveron tämän puolesta, myös tämä maksu ilmoitetaan vuosi-ilmoituksessa osinkotulona.
Ennakonpidätys ja muut verovelvollisuudet
Mikäli osinko maksetaan pelkästään muuna kuin rahana, ennakonpidätystä ei voida toimittaa. Tämä asettaa osingonsaajalle velvollisuuden huolehtia mahdollisista ennakkoveroista, eli osingonsaajan on tarvittaessa haettava lisäennakkoa välttyäkseen jäännösverolta.
Tarkkaa suunnittelua ja varautumista
Muuna kuin rahana jaetut osingot tarjoavat osakeyhtiöille joustavan tavan jakaa varoja omistajilleen, mutta niiden verotuksessa on useita erikoispiirteitä. Sekä osingonsaajan että osingon maksajan on tärkeää ymmärtää, miten tällaisen omaisuusosingon verotus eroaa tavanomaisesta osingosta, jotta kaikki verovelvollisuudet tulevat asianmukaisesti hoidettua ja mahdolliset veroseuraamukset ennakoitua.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 25.10.2024.