Tilinpäätös on kirjanpitolain edellyttämä laskelmakokonaisuus, jonka yritys laatii kerran tilikaudessa juoksevan kirjanpidon pohjalta. Se vastaa kahteen kysymykseen: paljonko yritys teki tulosta tilikauden aikana ja millainen sen taloudellinen asema on tilikauden viimeisenä päivänä. Nämä kaksi eivät ole sama asia, sillä hyväkin tulos voi näkyä tilinpäätöksessä samaan aikaan kun kassa on tiukalla, ja juuri tämä ero jää monelta huomaamatta.
Vastuu tilinpäätöksestä on aina yrityksen johdolla, ei kirjanpitäjällä, ja sen sisältö, aikataulu ja allekirjoittajat on säädetty tarkasti laissa. Kun tämän kokonaisuuden tuntee etukäteen, tilinpäätöksestä tulee ennakoitava osa vuotta eikä keväällä eteen tuleva yllätys. Relion hoitaa yrityksille kirjanpidon, tilinpäätöksen ja raportoinnin saman katon alta, joten kaikki tarvittava löytyy yhdestä paikasta.
Tee mitä teet. Me pidämme kirjaa.
Mikä on tilinpäätös?
Tilinpäätös on laskelmakokonaisuus, joka kertoo yhdeltä päättyneeltä tilikaudelta kaksi asiaa: paljonko yritys teki tulosta ja millainen sen taloudellinen asema on tilikauden viimeisenä päivänä. Se laaditaan juoksevasta kirjanpidosta, ja siihen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja liitetiedot. Suuryritys ja yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö laativat lisäksi rahoituslaskelman.
Vaatimus tulee suoraan laista: Kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 1 §:n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka sisältää tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavan taseen, tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman sekä liitetiedot. Sama pykälä vaatii lisäksi, että jokaisesta erästä esitetään vertailutieto edelliseltä tilikaudelta.
Ero juoksevaan kirjanpitoon kannattaa pitää kirkkaana. Kirjanpito on ympärivuotista kirjaamista, jossa ostolaskut, myyntilaskut, palkat ja tiliotteet kirjautuvat sitä mukaa kuin tapahtumat syntyvät. Tilinpäätös taas on tilikauden viimeisen päivän tilannekuva, johon lisätään ne kirjaukset, joita juoksevassa kirjanpidossa ei tehdä kuukausittain: jaksotukset, poistot, varaston arvon muutos ja lomapalkkavelka.
Osa yrityksistä kirjaa jaksotukset, poistot ja lomapalkkavelan kuukausittain sen sijaan, että ne jäisivät vain tilinpäätökseen. Tätä kutsutaan tilinpäätöstasoiseksi kirjanpidoksi, ja se tasoittaa kevään työmäärää: tilinpäätöspäivän luku on lähellä sitä, mitä raporteilla on näkynyt jo marraskuussa.
Tilikausi on ajanjakso, jolta tilinpäätös laaditaan, ja kirjanpitolain mukaan se on tavallisesti 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa, tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa, tilikausi saa olla lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Osakeyhtiössä siitä määrätään perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä, ja sen muuttamisesta päättää yhtiökokous, minkä jälkeen muutos tulee voimaan vasta rekisteröinnin myötä. Tilikauden ei myöskään tarvitse noudattaa kalenterivuotta: kausiluonteisella toimialalla se kannattaa ajoittaa hiljaiseen aikaan, jolloin varaston laskenta ja keskeneräisten töiden arvostus osuvat hetkeen, jolloin niitä on vähiten, kuten matkailuyritykselle usein sopii paremmin kesäkuu kuin joulukuu.
Koska pankkia, rahoittajaa ja ostajaa kiinnostaa lopulta enemmän suunta kuin yksittäisen vuoden luku, kirjanpitolaki vaatii vertailutiedon jokaisesta erästä: yksi tilinpäätös kertoo vain tilanteen, mutta kaksi peräkkäistä paljastaa jo kehityksen. Tämä tekee erittelyn muuttamisesta kesken matkan hankalaa, sillä vertailutieto on silloin oikaistava mahdollisuuksien mukaan, jotta luvut pysyvät keskenään vertailukelpoisina.
Lain kantava periaate on yhdessä lauseessa tämä: tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos muiden säännösten noudattaminen ei siihen riitä, puuttuvat tiedot kerrotaan liitetiedoissa. Sama periaate ratkaisee myös tulkintatilanteet, joissa sääntö ei anna suoraa vastausta: silloin kysytään, kumpi vaihtoehto antaa oikeamman kuvan.
Kuka tilinpäätöstä sitten lukee? Verottaja kiinnittää huomion verotettavaan tuloon, kun taas pankki arvioi omavaraisuutta ja maksukykyä. Yrityskaupassa ostaja katsoo kolmea viimeistä vuotta peräkkäin ja etsii nimenomaan poikkeamia, koska tasainen kehitys kertoo ennustettavuudesta ja hyppäykset jostakin, mitä kannattaa kysyä, ja toimittajakin saattaa vilkaista maksukykyä ennen luottopäätöstä. Kaikki lukevat siis samaa asiakirjaa mutta etsivät eri asiaa, minkä vuoksi tilinpäätöstä ei kannata ajatella pelkkänä velvoitteena verottajalle.
Tästä syystä tilinpäätös on myös johtamisen väline: kun luvut valmistuvat neljä kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen ja niitä katsotaan vasta silloin, tieto on jo vanhaa eikä siihen ehdi enää reagoida, kun taas samat luvut kuukausiraportilla pitkin vuotta antavat jatkuvan tilannekuvan.
Tuloslaskelma, tase ja liitetiedot
Tilinpäätöksen kolme perusosaa vastaavat kolmeen eri kysymykseen, jotka alla oleva esimerkki tilinpäätöksen rakenteesta kokoaa yhteen taulukkoon.
Osat liittyvät toisiinsa: tuloslaskelman viimeinen rivi eli tilikauden voitto siirtyy taseen omaan pääomaan, ja siksi laskelmat täsmäävät toisiinsa aina. Jos ne eivät täsmää, jokin on pielessä, ja se on juuri se ensimmäinen tarkistus, jonka kirjanpitäjä tekee.
Tuloslaskelma vastaa kysymykseen, paljonko yritys teki tulosta tilikauden aikana, sillä kyseessä on nimenomaan ajanjakson laskelma. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997) kululajikohtainen kaava alkaa liikevaihdosta ja etenee materiaalien, henkilöstökulujen, poistojen ja liiketoiminnan muiden kulujen kautta liikevoittoon, minkä jälkeen tulevat rahoituserät, tilinpäätössiirrot ja verot, ja viimeisenä rivinä on tilikauden voitto tai tappio.
Tase vastaa kysymykseen, mitä yrityksellä on ja kenelle se kuuluu, ja toimii yhden päivän tilannekuvana: vastaavaa-puoli kertoo omaisuuden, vastattavaa-puoli sen rahoituksen, ja koska puolet ovat aina yhtä suuret, siitä juontuu myös nimi.
Liitetiedot vastaavat kysymykseen, mitä lukujen takana on, ja kertovat esimerkiksi käytetyt arvostusperiaatteet, annetut vakuudet ja vastuusitoumukset. Niiden laajuus riippuu yrityksen kokoluokasta: pien- ja mikroyrityksillä on oma valtioneuvoston asetuksensa, joka kertoo täsmälleen, mitä tietoja niiden on esitettävä.
Liitetiedot ovat se osa, jonka moni ohittaa, ja virheellisesti: vakuudet ja vastuusitoumukset eivät näy taseessa euroina lainkaan, mutta ne voivat kaataa yrityksen nopeammin kuin yksikään tuloslaskelman rivi. Jos yhtiö on esimerkiksi antanut takauksen toisen yhtiön lainasta, tieto löytyy juuri liitetiedoista, minkä vuoksi rahoittaja lukee ne usein ensimmäisenä.
| Osa | Mihin kysymykseen vastaa | Aikajänne | Kenelle tärkein |
| Tuloslaskelma | Paljonko tulosta syntyi? | Koko tilikausi | Johto, verottaja |
| Tase | Mitä omistamme ja kenelle olemme velkaa? | Tilinpäätöspäivä | Pankki, rahoittaja |
| Liitetiedot | Mitä lukujen takana on? | Molemmat | Tilintarkastaja, ostaja |
| Rahoituslaskelma | Mistä raha tuli ja mihin se meni? | Koko tilikausi | Suuryritykset, konsernit |
Laskelman järjestyksessä on logiikka. Liikevoitto kertoo, kannattaako itse liiketoiminta, ja rahoituserät tulevat vasta sen jälkeen, koska ne kertovat rahoitusrakenteesta eivätkä liiketoiminnan kannattavuudesta.
Rahoituslaskelma on se osa, joka vastaa alussa kuvattuun hämmennykseen hyvästä tuloksesta ja tyhjästä tilistä, koska se seuraa rahan liikettä eikä tuloksen muodostumista. Poisto pienentää tulosta mutta ei vie euroakaan tililtä, ja kasvava myyntisaaminen puolestaan ei näy tuloksessa lainkaan, vaikka raha on silti kiinni asiakkaalla. Kirjanpitolaki vaatii rahoituslaskelman vain suuryritykseltä ja yleisen edun kannalta merkittävältä yhteisöltä, mutta moni kasvava yritys teettää sen silti, koska kassa on kasvuvaiheessa juuri se kriittinen mittari.
Tilinpäätöstä varmentamaan laaditaan lisäksi tase-erittelyt. Ne avaavat taseen erät riveiksi: mistä yksittäisistä saatavista myyntisaamiset koostuvat ja mitkä koneet muodostavat koneiden ja kaluston kirjanpitoarvon. Tase-erittelyt jäävät yrityksen omaan arkistoon eikä niitä ilmoiteta rekisteriin: tilintarkastaja käyttää niitä työssään, ja ne säilytetään siellä lain vaatiman ajan. Erittelyistä näkyy se, mitä taseen yksi rivi ei kerro: mistä eristä saldo koostuu ja mitä siihen sisältyy.
Toimintakertomus
Toimintakertomus liitetään tilinpäätökseen, mutta se ei virallisesti kuulu siihen. Ero on sanana pieni ja seurauksiltaan iso: kaikkien ei tarvitse laatia sellaista. Kirjanpitolain 3 luvun 1 § listaa velvolliset: toimintakertomus on liitettävä, jos kirjanpitovelvollinen on julkinen osakeyhtiö tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, ja sama koskee sellaista osuuskuntaa tai yksityistä osakeyhtiötä, joka ei ole mikro- eikä pienyritys. Rajat ovat kuitenkin niin korkealla, että moni yritys jää niiden alle ja välttyy toimintakertomukselta kokonaan.
Kokoluokat määritellään samassa laissa, ja rajat lasketaan tilinpäätöspäivänä siten, että luokka määräytyy kahden peräkkäisen tilikauden perusteella.
| Kokoluokka | Taseen loppusumma | Liikevaihto | Henkilöstö keskimäärin | Sääntö |
| Mikroyritys | 450 000 euroa | 900 000 euroa | 10 henkilöä | Enintään yksi raja ylittyy |
| Pienyritys | 7 500 000 euroa | 15 000 000 euroa | 50 henkilöä | Enintään yksi raja ylittyy |
| Suuryritys ja keskikokoinen yritys | 25 000 000 euroa | 50 000 000 euroa | 250 henkilöä | Vähintään kaksi rajaa ylittyy |
Rajat nousivat marraskuussa 2024: voimassa olevat luvut perustuvat lakiin 605/2024, joka tuli voimaan 15.11.2024 ja jota sovelletaan 1.1.2025 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin, joten vanhempaan ohjeeseen verrattuna luvut voivat näyttää eri suurilta.
Kaksi kohtaa kannattaa huomata: rajat lasketaan kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta, joten yksi poikkeuksellisen hyvä vuosi ei vielä muuta kokoluokkaa, ja kyse on aina kolmesta rajasta yhden sijaan, sillä luokka määräytyy sen mukaan, montako niistä ylittyy tilinpäätöspäivänä.
Kun toimintakertomus laaditaan, sen sisältö on tarkkaan määritelty: siinä kuvataan toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus, taloudellinen tilanne sekä merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät, minkä lisäksi kerrotaan olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä, selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta sekä tiedot sivuliikkeistä. Osakeyhtiön toimintakertomuksessa esitetään lisäksi hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi.
Laki vaatii kuvaukselta tasapuolisuutta ja kattavuutta suhteessa yrityksen kokoon ja rakenteeseen, mikä tarkoittaa sitä, ettei riskiosiota voi kuitata yhdellä yleisluontoisella virkkeellä. Riskit kirjoitetaan auki niin, että lukija ymmärtää mihin ne kohdistuvat: esimerkiksi asiakaskeskittymä, yhden avainhenkilön varassa oleva osaaminen tai korkotason nousu velkaisessa taseessa.
Raja tulee vastaan yllättävän monelle kasvavalle yritykselle: liikevaihto kolminkertaistuu kahdessa vuodessa, henkilöstö kasvaa, ja kolmantena vuonna toimintakertomus onkin yhtäkkiä pakollinen. Sama kynnys tuo mukanaan usein muutakin, sillä liitetietojen laajuus kasvaa ja tilintarkastusvelvollisuus tulee ajankohtaiseksi, joten kokoluokan lähestyminen kannattaa tarkistaa oman vastuuhenkilön kanssa jo tilikauden aikana.
Kuka allekirjoittaa tilinpäätöksen?
Allekirjoitus ei ole muodollisuus. Se on vastuunotto. Tämä kohta yllättää etenkin ensimmäistä kertaa hallitukseen valitun. Nimi paperissa tarkoittaa, että allekirjoittaja seisoo lukujen takana suhteessa verottajaan, rahoittajiin ja osakkeenomistajiin, eikä vastuu siirry pois sillä perusteella, että laskelmat on tehnyt ulkopuolinen tilitoimisto.
Kirjanpitolain 3 luvun 7 §:n mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on päivättävä, ja kirjanpitovelvollisen on ne allekirjoitettava. Yhteisössä ja säätiössä allekirjoittajat ovat hallitus tai vastuunalaiset yhtiömiehet sekä toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. Osakeyhtiössä tämä tarkoittaa siis koko hallitusta ja toimitusjohtajaa, ei kirjanpitäjää.
Sama pykälä antaa myös vähemmistölle äänen. Jos allekirjoittaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, sitä koskeva lausuma sisällytetään tilinpäätökseen hänen vaatimuksestaan. Käytännön merkitys näkyy tilanteissa, joissa hallitus on erimielinen esimerkiksi saatavan arvostuksesta.
Koska allekirjoittajan on ymmärrettävä, mitä hän allekirjoittaa, luvut kannattaa käydä läpi ennen allekirjoituskierrosta eikä sen aikana, jolloin ehtii vielä kysyä, miksi liikevoitto laski, vaikka liikevaihto nousi. Roolit menevät sekaisin helposti, joten tässä ne erikseen:
- Kirjanpitäjä. Laatii tilinpäätöksen.
- Hallitus ja toimitusjohtaja. Allekirjoittavat sen ja vastaavat siitä.
- Yhtiökokous. Vahvistaa sen ja päättää voiton käyttämisestä.
- Tilintarkastaja. Antaa siitä kertomuksen, jos yhtiöllä on tilintarkastaja.
Vastuu on siis aina hallituksella, tekipä työn kuka tahansa: sen jäsenen on ymmärrettävä, mitä luvut sanovat, mihin ne perustuvat ja mitä niistä seuraa, koska allekirjoitus sitoo häntä henkilökohtaisesti, vaikka poistojen kirjaaminen itsessään ei kuulukaan hallituksen tehtäviin. Jos jokin erä herättää kysymyksen, se kannattaa kysyä ennen allekirjoitusta, ja useimmin kysymyksiä herättävät kaksi erää: keskeneräiset työt ja epävarmat myyntisaamiset.
Allekirjoituskierros kannattaa aikatauluttaa etukäteen: hallituksen jäsenet ovat harvoin samassa huoneessa samaan aikaan, ja sähköinen allekirjoitus ratkaisee tämän ilman matkustamista. Jos yhtiöllä on tilintarkastaja, tilinpäätös on toimitettava hänelle hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, koska tilintarkastuskertomus liitetään rekisteri-ilmoitukseen. Tilintarkastusvelvollisuuden rajat kannattaa tarkistaa erikseen.
Nimetyllä vastuuhenkilöllä on tilinpäätöskaudella käytännön merkitys: sama ihminen tietää jo valmiiksi, mitkä erät ovat tässä yrityksessä tulkinnanvaraisia, minkä ansiosta hän kysyy oikeat kysymykset heti, kun taas vaihtuva käsittelijä joutuisi aloittamaan joka kevät alusta.
Määräajat ja rekisteröinti
Tilinpäätöksen aikataulu koostuu neljästä eri määräajasta, jotka lasketaan eri hetkistä, ja juuri siitä sekaannus yleensä syntyykin.
Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin sanoo kirjanpitolain 3 luvun 6 §. Joulukuussa päättyneen tilikauden tilinpäätös on siis valmis huhtikuun loppuun mennessä.
Varsinainen yhtiökokous, joka vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää taseen osoittaman voiton käyttämisestä, on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vaatimus tulee osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 3 §:stä.
Vahvistettu tilinpäätös ilmoitetaan kaupparekisteriin: osakeyhtiölain 8 luvun 10 § antaa siihen kaksi kuukautta vahvistamisesta, ja Patentti- ja rekisterihallitus ohjeistaa osakeyhtiötä ilmoittamaan tilinpäätöksen 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, mikä on samalla se aika, jonka ilmoittaminen YTJ-palvelussa pysyy maksuttomana.
Veroilmoitus kulkee omalla kellollaan: Verohallinnon ohjeen mukaan se annetaan neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt.
Tässä piilee yksi ansa: kirjanpitolain ja osakeyhtiölain määräajat lasketaan tilikauden päättymispäivästä, mutta Verohallinnon määräaika lasketaan tilikauden viimeisen kalenterikuukauden lopusta. Kalenterivuoden mukaisella tilikaudella ero ei näy, mutta kesken kuukautta päättyvällä tilikaudella se tulee esiin.
Myöhästyminen maksaa rahaa. Kaupparekisterilain mukainen myöhästymismaksu on 150 euroa, jos ilmoitus myöhästyy enintään kaksi kuukautta, 300 euroa neljän kuukauden sisällä ja 600 euroa tätä pidemmältä viivästykseltä tai jos tilinpäätöstä ei ilmoiteta lainkaan. Maksu on kaksinkertainen julkiselle osakeyhtiölle ja eurooppayhtiölle, ja se kaksinkertaistuu uudelleen, jos myös edellisen tilikauden ilmoitus on myöhässä.
Näin saat tilinpäätöksen hoidettua
Kun haluat lopettaa takkuamisen tilitoimistosi kanssa, on aika vaihtaa Relionille. Olemme täyden palvelun tilitoimisto, joka hoitaa taloushallinnon, palkanlaskennan, järjestelmät, liiketoiminnan kehittämisen, HR:n ja lakiasiat saman katon alta.
Tilinpäätöksen aikataulu pitää, kun aineisto on ajan tasalla. Se on yhteispeliä: me hoidamme kirjaukset, jaksotukset ja poistot kuukausittain, ja te toimitatte tositteet, sopimusmuutokset ja varastotiedot sovitussa muodossa ja sovittuun aikaan. Sovittu työnjako pitää hinnan ennakoitavana eikä tuo ikäviä lisälaskuja, minkä ansiosta huhtikuustakin tulee tavallinen kuukausi.
Saat oman vastuuhenkilön, joka tuntee yrityksesi toiminnan, toimialan ja luvut, ja jolta voit kysyä kesken vuoden, ilman että joudut selittämään tilannettasi alusta. Asiakasarvosanamme on 8,9 / 10 ja NPS 76. Olemme Netvisor Premium Plus Partner, Procountor Platina-partneri ja Fennoa-kumppani.
Kiinteä hinnoittelu ilman yllätyksiä: tiedät etukäteen, mistä maksat, sillä hinta riippuu yrityksen koosta sekä ostolaskujen ja korttiostojen kuittien määristä. Halutessasi saat hinta-arvion laskurilla 30 sekunnissa.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Kariin.
📞 Asiakaspalvelu: info@relion.fi | 010 2818 400 (ma–pe 8–16)
Myynti: Kari Kinnunen | kari.kinnunen@relion.fi | 050 911 0313
Usein kysyttyä
Mikä on tilinpäätös lyhyesti sanottuna?
Tilinpäätös on päättyneeltä tilikaudelta laadittu laskelmakokonaisuus, joka kertoo yrityksen tuloksen ja taloudellisen aseman, ja siihen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja liitetiedot, suuryrityksellä lisäksi rahoituslaskelma. Se laaditaan juoksevasta kirjanpidosta, ja sen sisällöstä säädetään kirjanpitolain 3 luvussa, jonka mukaan jokaisesta erästä esitetään myös vertailutieto edelliseltä tilikaudelta, jotta lukija näkee suunnan eikä vain yhtä vuotta.
Kuka allekirjoittaa yrityksen tilinpäätöksen?
Osakeyhtiössä tilinpäätöksen allekirjoittavat hallitus ja toimitusjohtaja. Kirjanpitolain sanamuoto on laajempi: yhteisössä allekirjoittajia ovat hallitus tai vastuunalaiset yhtiömiehet ja toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. Laki edellyttää myös, että tilinpäätös päivätään. Kirjanpitäjä laatii tilinpäätöksen mutta ei allekirjoita sitä. Jos allekirjoittajalla on eriävä mielipide, hän voi vaatia lausumansa sisällytettäväksi.
Tarvitseeko pienen osakeyhtiön laatia toimintakertomus?
Ei tarvitse, jos yhtiö on kirjanpitolain tarkoittama mikro- tai pienyritys. Pienyrityksellä enintään yksi kolmesta rajasta ylittyy: taseen loppusumma 7 500 000 euroa, liikevaihto 15 000 000 euroa tai keskimäärin 50 henkilöä. Rajat lasketaan kahdelta peräkkäiseltä tilikaudelta, joten yksi poikkeuksellinen vuosi ei vielä muuta kokoluokkaa. Julkisella osakeyhtiöllä toimintakertomus on aina pakollinen koosta riippumatta.
Mitä eroa on kirjanpidolla ja tilinpäätöksellä?
Kirjanpito on jatkuvaa tapahtumien kirjaamista koko tilikauden ajan. Tilinpäätös kootaan tästä aineistosta kerran tilikaudessa, ja siinä tehdään lisäksi jaksotukset, poistot ja muut tilinpäätöskirjaukset, joita ei välttämättä tehdä kuukausittain. Kirjanpito on raaka-aine. Tilinpäätös on lopputuote. Ero näkyy myös vastuussa: kirjanpidon tekee kirjanpitäjä, mutta tilinpäätöksen allekirjoittaa yrityksen johto.
Onko tilinpäätös julkinen?
Osakeyhtiön kaupparekisteriin ilmoitettu tilinpäätös on julkinen, ja tiedot löytyvät PRH:n Virre-tietopalvelusta. Tase-erittelyjä ei ilmoiteta rekisteriin, joten ne eivät ole julkisia. Kilpailija, asiakas ja rahoittaja näkevät siis pääluvut mutta eivät niiden takana olevaa erittelyä. Liitetietojen laajuutta harkitessa tämä on syytä tietää.
Voiko tilinpäätöstä korjata jälkikäteen?
Vahvistettua tilinpäätöstä ei muuteta kevyin perustein, sillä vahvistaminen on yhtiökokouksen päätös ja jo vahvistetun tilinpäätöksen muuttaminen edellyttää uutta yhtiökokouksen päätöstä. Verotuksen puolella aikaa on sen sijaan enemmän: verotusmenettelystä annetun lain 64 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta, ja ratkaisu riippuu aina virheen olennaisuudesta. Kysy meiltä, niin katsotaan tilanteesi läpi.
Mitä tilinpäätös maksaa?
Tilinpäätöksen hinta riippuu yrityksen koosta, ostolaskujen ja korttiostojen kuittien määristä sekä siitä, kuinka valmiiksi kirjanpito on hoidettu tilikauden aikana: kuukausittain hoidettu tilinpäätöstasoinen kirjanpito tarkoittaa keväällä vähemmän työtä kuin vuoden lopussa kerralla purettava aineisto, mikä näkyy suoraan myös tilinpäätöksen työmäärässä. Relionilla taloushallinto hinnoitellaan kiinteällä kuukausihinnalla, jolloin tiedät etukäteen, mistä maksat, eikä yksittäisiä euromääriä kannata etsiä tästä artikkelista, koska yritykset eroavat toisistaan liikaa. Hinta-arvion saat laskurilla 30 sekunnissa.
Mistä tiedän, onko yrityksemme tilinpäätös hoidettu ajallaan?
PRH:n Virre-tietopalvelusta voi tarkistaa maksutta, mitkä tilinpäätökset on rekisteröity kaupparekisteriin. Jos rekisterissä on aukko, ilmoitus on jäänyt tekemättä jostakin aiemmasta tilikaudesta, ja aukko näkyy kaikille rekisteriä katsoville. Tarkista tämä ennen rahoitusneuvottelua, koska pankki tekee saman haun. Aukon voi korjata jälkikäteen, mutta myöhästymismaksu peritään silti.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista vero- tai lakineuvontaa.
