Tase kuvaa yrityksen taloudellista asemaa yhtenä päivänä, ja tuloslaskelma näyttää, miten tilikauden tulos syntyi. Kirjanpitolain mukaan molemmat kuuluvat tilinpäätökseen, ja vasta yhdessä luettuina ne kertovat, kannattiko tilikausi ja kestääkö yritys huonon vuoden.
Tuloslaskelman viimeinen rivi eli voitto tai tappio on helppo ymmärtää. Taseen luvuista taas ei heti näe, mikä on hyvä ja mikä huono, vaikka juuri tase näyttää, onko tulos muuttunut rahaksi ja onko yrityksellä puskuria huonompien vuosien varalle. Jos tilinpäätös kokonaisuutena on vielä hämärä, aloita artikkelista Mikä on tilinpäätös ja mitä siihen kuuluu?.
Mikä on tase?
Tase on tilinpäätöksen laskelma, joka näyttää yhtenä päivänä eli tilinpäätöspäivänä, mitä yrityksellä on ja miten se on rahoitettu. Vasen puoli eli vastaavaa kertoo omaisuuden ja oikea puoli eli vastattavaa sen, mistä rahoitus on peräisin, esimerkiksi omasta ja vieraasta pääomasta.
Puolten loppusummat ovat aina yhtä suuret, sillä jokainen omaisuuteen sidottu euro on tullut jostakin: omistajilta, tuloksesta tai velaksi. Jos loppusummat eivät täsmää, kirjanpidossa on virhe.
Aikaulottuvuus erottaa taseen tuloslaskelmasta. Tase kuvaa tilannetta tilikauden viimeisenä päivänä, kun taas tuloslaskelma kuvaa koko tilikauden tapahtumia, ja tilikausi on yleensä 12 kuukautta. Vertauksena tuloslaskelma on video ja tase valokuva.
Taseen kaava tulee kirjanpitoasetuksesta (1339/1997), ja pien- ja mikroyrityksillä on lisäksi omat kaavansa valtioneuvoston asetuksessa 1753/2015. Kaavojen ansiosta taseet ovat rakenteeltaan yhdenmukaisia, ja eri yritysten lukuja on helpompi verrata keskenään.
Tasetta katsotaan usein silloin, kun rahasta neuvotellaan ulkopuolisen kanssa. Pankki lukee sitä tyypillisesti ennen lainapäätöstä, ja siitä näkee muun muassa vakuuskelpoisen omaisuuden ja jo otetun velan määrän. Yrityskaupassa ostaja vertaa usein usean vuoden taseita ja etsii eriä, jotka ovat kasvaneet ilman selitystä.
Osakeyhtiön kaupparekisteriin ilmoitettu tilinpäätös on julkinen, ja sen tiedot löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelusta. Myös kilpailijasi näkee siis taseesi luvut, vaikka sinun ei tarvitse näyttää niitä kenellekään.
Vastaavaa ja vastattavaa
Vastaavaa ja vastattavaa ovat vanhaa kirjanpitokieltä, jonka merkitys ei aukea sanoista itsestään. Suomennos auttaa: vastaavaa on se, mitä yrityksellä on, ja vastattavaa se, mistä yritys vastaa.
Vastaavaa jakautuu kahteen osaan. Pysyvät vastaavat ovat omaisuutta, joka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useana tilikautena: koneet, kalusto, rakennukset, aineettomat hyödykkeet ja sijoitukset. Vaihtuvat vastaavat ovat lyhytaikaisia eriä: vaihto-omaisuus eli esimerkiksi varasto, myyntisaamiset ja muut saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.
Vastattavaa jakautuu neljään. Oma pääoma sisältää osakepääoman, rahastot, edellisten tilikausien voiton ja tilikauden voiton. Tilinpäätössiirtojen kertymä sisältää poistoeron ja verotusperäiset varaukset. Pakolliset varaukset ovat tulevia menoja tai menetyksiä, joiden täsmällinen määrä tai toteutumisajankohta ei ole tilinpäätöshetkellä tiedossa. Vieras pääoma on velkaa: lainat, ostovelat, saadut ennakot ja siirtovelat.
| Vastaavaa (mitä on) | Vastattavaa (mistä vastataan) |
|---|---|
| A Pysyvät vastaavat: aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, sijoitukset | A Oma pääoma: osakepääoma, rahastot, voittovarat, tilikauden tulos |
| B Vaihtuvat vastaavat: vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit, rahat ja pankkisaamiset | B Tilinpäätössiirtojen kertymä: poistoero, verotusperäiset varaukset |
| C Pakolliset varaukset | |
| D Vieras pääoma: lainat, ostovelat, saadut ennakot, siirtovelat |
Taseen järjestys noudattaa logiikkaa. Vastaavaa-puolella pysyvimmät erät ovat ylimpänä ja rahat viimeisenä, ja vastattavaa-puolella oma pääoma tulee aina ennen vierasta pääomaa. Kun luet tasetta ensimmäistä kertaa, aloita alhaalta: rahat ja pankkisaamiset näyttävät heti, paljonko rahaa yrityksellä on tilinpäätöspäivänä.
Muutama erä kannattaa tuntea nimeltä, koska ne toistuvat lähes jokaisessa taseessa. Myyntisaamiset ovat laskutettua mutta vielä maksamatonta myyntiä ja ostovelat vastaanotettuja mutta maksamattomia ostolaskuja. Siirtosaamiset ja siirtovelat ovat jaksotuseriä, joihin kirjataan esimerkiksi etukäteen maksettu vakuutus tai jälkikäteen maksettava lomapalkka, jotta kulu osuu oikealle tilikaudelle.
Poistoero hämmentää lukijaa säännöllisesti. Se syntyy, kun poistoja on tehty enemmän kuin poistosuunnitelma edellyttäisi, ja kertynyt erotus kirjataan taseessa omaksi eräkseen tilinpäätössiirtojen kertymään.
Oma pääoma ei ole tilillä oleva rahamäärä. Se on laskennallinen erotus, joka saadaan vähentämällä velat omaisuudesta. Siksi yritys voi näyttää vahvaa omaa pääomaa ja kärsiä silti heikosta maksuvalmiudesta, jos varat ovat kiinni varastossa ja vanhoissa myyntisaamisissa. Toisin päin sama pätee: tilillä voi olla rahaa, joka on ennakkomaksua tekemättömästä työstä.
Mikä on tuloslaskelma?
Tuloslaskelma kertoo, miten tilikauden tulos syntyi ja mistä eristä se koostuu. Se etenee ylhäältä alas: liikevaihdosta vähennetään kulut erä kerrallaan, ja jokainen välisumma näyttää, mihin raha meni.
Kirjanpitoasetus antaa kaksi vaihtoehtoista kaavaa. Kululajikohtainen kaava alkaa liikevaihdosta, jonka jälkeen tulevat varastojen muutos, valmistus omaan käyttöön ja liiketoiminnan muut tuotot. Sitten vähennetään materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot ja arvonalentumiset sekä liiketoiminnan muut kulut, ja jäljelle jää liikevoitto.
Liikevoitto on yksi tuloslaskelman tärkeimmistä välisummista, koska se kertoo, kannattaako itse liiketoiminta ennen rahoituseriä ja veroja. Kaksi yritystä voi tehdä saman liikevoiton ja päätyä eri tulokseen, jos toinen kantaa isompaa velkaa.
Liikevoiton jälkeen tulevat rahoitustuotot ja rahoituskulut, jolloin päädytään voittoon ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja. Sen jälkeen kirjataan tilinpäätössiirrot ja tuloverot, ja viimeinen rivi on tilikauden voitto tai tappio.
Tuloslaskelman saa laatia myös toimintokohtaisena, jolloin kulut ryhmitellään toiminnoittain esimerkiksi hankinnan ja valmistuksen, myynnin ja markkinoinnin sekä hallinnon mukaan. Esittämistapaa ei saa myöhemmin muuttaa, ellei se ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.
Laskelman kulku näkyy parhaiten esimerkistä. Liikevaihto on 800 000 euroa, materiaalit ja palvelut vievät 300 000 euroa, henkilöstökulut 350 000 euroa, poistot 40 000 euroa ja liiketoiminnan muut kulut 60 000 euroa, joten liikevoitoksi jää 50 000 euroa. Kun korkokulut ovat 10 000 euroa, voitto ennen veroja on 40 000 euroa. Luvut havainnollistavat laskennan kulkua eivätkä kuvaa kenenkään todellista tilinpäätöstä.
Tuloslaskelmasta ei näe, paljonko lainaa lyhennettiin eikä paljonko rahaa tilillä on. Rahat, lainojen jäljellä oleva määrä ja myyntisaamiset näkyvät taseesta, ja lyhennyksen suuruuden voi päätellä vertaamalla lainojen määrää edelliseen vuoteen. Se, maksoivatko asiakkaat laskunsa ajallaan, ei näy suoraan kummastakaan laskelmasta, ja saamisten ikä selviää vasta tarkemmista erittelyistä.
Miten luet niitä yhdessä
Laskelmat liittyvät toisiinsa viidestä kohdasta, ja näistä kytkennöistä näkee, mitä yrityksessä tilikauden aikana tapahtui.
Ensimmäinen kytkentä on tulos. Tuloslaskelman viimeinen rivi siirtyy taseen omaan pääomaan, jolloin voitollinen vuosi kasvattaa omaa pääomaa ja tappiollinen vuosi pienentää sitä. Peräkkäiset tappiovuodet kuluttavat omaa pääomaa vuosi vuodelta.
Toinen kytkentä on poisto. Poisto pienentää sekä tuloslaskelman tulosta että taseen pysyviä vastaavia, mutta rahaa ei liiku minnekään, koska kirjaus on laskennallinen. Siksi tulos voi olla heikko, vaikka kassa voi hyvin.
Kolmas kytkentä on myyntisaaminen. Myynti kirjataan liikevaihtoon yleensä silloin, kun lasku lähtee, eikä silloin, kun se maksetaan. Jos myyntisaamiset kasvavat nopeammin kuin liikevaihto, rahaa on sitoutunut asiakkaille, ja kasvavassa yrityksessä tämä on yleinen kassaongelma, jota pelkästä tuloslaskelmasta ei huomaa.
Neljäs kytkentä on vero. Verohallinnon mukaan osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti on 20. Vero lasketaan verotettavasta tulosta, joka voi poiketa kirjanpidon tuloksesta esimerkiksi poistojen, vähennyskelvottomien kulujen ja vahvistettujen tappioiden vuoksi.
Viides kytkentä on käyttöpääoma. Sillä tarkoitetaan varastoon ja myyntisaamisiin sitoutunutta rahaa vähennettynä ostoveloilla. Kasvava yritys tarvitsee käyttöpääomaa lisää, koska varasto ja saatavat kasvavat myynnin mukana, ja siksi kasvu voi näyttää tuloslaskelmassa hyvältä mutta tuntua kassassa raskaalta.
Varaston kiertonopeus kertoo saman asian toisesta kulmasta. Jos varasto kasvaa nopeammin kuin myynti, joko ostetaan liikaa tai jokin nimike ei mene kaupaksi samaa tahtia kuin sitä hankitaan. Taseesta näkee varaston kokonaisarvon, ja tarkemmasta erittelystä selviää, mistä nimikkeistä on kyse.
Käytännön lukuohje on lyhyt:
- Liikevaihto ja liikevoitto. Katso niiden kehitys kahdelta vuodelta.
- Oma pääoma ja rahat. Katso ne taseesta.
- Myyntisaamiset. Vertaa niiden muutosta liikevaihdon muutokseen.
Samat kolme kohtaa kannattaa käydä läpi myös ennen pankkineuvottelua.
Yksi tilikausi ei riitä kummankaan laskelman tulkintaan, koska yksittäinen vuosi voi vääristyä isosta investoinnista tai kertaluonteisesta kulusta. Siksi laskelmia kannattaa lukea usean vuoden rinnakkain, ja kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n mukaan tilinpäätöksessä on joka tapauksessa esitettävä kustakin erästä vertailutieto edelliseltä tilikaudelta.
Mikä on hyvä tase?
Hyvää tasetta ei tunnista yhdestä luvusta. Kannattaa katsoa kolmea mittaria: kestääkö yritys tappiota, selviääkö se laskuistaan ja kuinka paljon velkaa sillä on.
Vakavaraisuus kertoo tappionsietokyvyn, ja sitä mitataan omavaraisuusasteella. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä lasketaan yhteen ja jaetaan taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot, joten poistoero ja verotusperäiset varaukset lasketaan mukaan. Mitä suurempi osuus omaisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla, sitä paremmin yritys kestää huonoja vuosia.
Maksuvalmius kertoo, riittävätkö rahat lähikuukausien laskuihin. Sitä arvioidaan vertaamalla lyhytaikaisia varoja eli esimerkiksi rahoja, myyntisaamisia ja varastoa lyhytaikaisiin velkoihin eli esimerkiksi ostovelkoihin ja lähiaikoina erääntyviin lainanlyhennyksiin. Jos lyhytaikaiset velat ovat suuremmat kuin lyhytaikaiset varat, maksuvalmius voi olla heikko.
Vertailukohta kannattaa ottaa omalta toimialalta. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston mukaan pk-yritysten omavaraisuusaste oli tilikaudella 2025 47,8 %. Luku kattaa toimialaluokituksen luokat B–S lukuun ottamatta rahoitus- ja vakuutustoimintaa, joten esimerkiksi maa-, metsä- ja kalatalous ei ole mukana, ja toimialojen väliset erot ovat suuria.
| Toimiala (pk-yritykset, 2025) | Omavaraisuusaste | Kokonaisvelat / liikevaihto |
|---|---|---|
| Kaikki tilastoidut toimialat | 47,8 % | 72,0 % |
| Teollisuus | 49,9 % | 60,6 % |
| Rakentaminen | 50,1 % | 36,6 % |
| Kauppa | 53,1 % | 25,6 % |
| Kuljetus ja varastointi | 49,4 % | 35,0 % |
| Majoitus ja ravitsemistoiminta | 37,0 % | 43,0 % |
| Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta | 61,7 % | 78,4 % |
| Hallinto- ja tukipalvelutoiminta | 53,3 % | 49,4 % |
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (37,0 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (61,7 %) välillä on 24,7 prosenttiyksikön ero, joten oma luku kannattaa suhteuttaa oman toimialan keskiarvoon.
Kolmas mittari on velkaantuneisuus. Taulukon oikea sarake näyttää, kuinka monta prosenttia vuoden liikevaihdosta velat vastaavat: kaupassa 25,6 prosenttia ja ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa 78,4 prosenttia. Velka ei sellaisenaan ole ongelma, sillä kasvavalle yritykselle velkarahoitus on usein yksi tapa rahoittaa investointi, kunhan kassavirta riittää lyhennyksiin ja korkoihin myös heikompana vuonna. Ongelmallisempaa on, jos velkaa on otettu tappioiden kattamiseen kuin jos sillä on rahoitettu tuottava investointi.
Jokaisesta taseesta kannattaa tarkistaa kolme asiaa, ja ne paljastavat usein ongelmia: oman pääoman etumerkki, myyntisaamisten ikä sekä varaston arvo suhteessa siihen, mikä on oikeasti myytävissä.
Negatiivisesta omasta pääomasta seuraa osakeyhtiössä lakisääteinen velvoite. Osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukaan hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus, kun se havaitsee yhtiön oman pääoman olevan negatiivinen. Asia kannattaa nostaa pöydälle heti, kun suunta näkyy.
Pitkään avoinna ollut myyntisaaminen voi kaunistaa tasetta, vaikka sen maksusta ei enää ole varmuutta. Silloin perintä tai kirjaaminen luottotappioksi antaa taseesta oikeamman kuvan kuin saatavan jättäminen paikoilleen.
Varaston arvostuksessa kirjanpitolain 5 luvun 6 §:n mukaan erotus on kirjattava kuluksi, jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi. Kirjaus pienentää kyseisen tilikauden tulosta, mutta tase kuvaa varaston arvon realistisemmin.
Näin saat luvuista selkoa
Olemme täyden palvelun tilitoimisto, joka hoitaa taloushallinnon, palkanlaskennan, taloushallinnon järjestelmät, liiketoiminnan kehittämisen ja HR-palvelut sekä juridiikan ja sopimukset kumppaniverkostomme kanssa.
Saat oman vastuuhenkilön, joka tuntee yrityksesi, ja jos jokin luku herättää kysymyksiä, oma vastuuhenkilösi avaa sen sinulle selkokielellä. Asiakasarvosanamme on 8,9 / 10, ja meihin luottaa yli 600 yritystä ja säätiötä. Relion on Netvisor Premium Plus Partner, Procountor Platina-partneri ja Fennoa-kumppani.
Teemme yrityksellesi tilinpäätöstasoista kirjanpitoa: kuukausittain huomioidaan myös jaksotukset, poistot, lomapalkkavelka ja varaston arvon muutos mahdollisuuksien mukaan. Kun nämä kirjaukset tehdään kuukausittain, tase ja tuloslaskelma antavat kuvan tilanteesta myös kesken tilikauden, ja poikkeamiin ehtii reagoida ennen tilinpäätöstä.
Kuukausiraportointi edellyttää, että aineisto on ajan tasalla molemmin puolin. Me kirjaamme ja raportoimme sovitun aikataulun mukaan, ja sinä toimitat ostolaskut, kuitit ja varastotiedot sovittuun aikaan [vahvista asiakkaalta: asiakkaan toimitettavat aineistot], jotta raportti kuvaa ajankohtaista kuukautta eikä jo mennyttä. Työnjako ja hinnoittelu sovitaan etukäteen.
Kassavirtaennusteet, budjetointi ja controller-palvelut kuuluvat liiketoiminnan kehittämiseen.
Esimerkki: Torppari Yhtiöt Oy
Tilanne. Torppari Yhtiöt oli luottanut pitkään pieneen paikalliseen tilitoimistoon. Kun toimiston omistaja jäi eläkkeelle, palvelu ei enää toiminut: laskuja jouduttiin reklamoimaan ja korjaamaan, tilitoimiston väellä ei ollut yritykselle aikaa ja henkilöt vaihtuivat.
Ratkaisu. Relion hoitaa nyt yrityksen arjen taloushallinnon sekä verosuunnittelun ja lakipalvelut.
Lopputulos. Toimitusjohtaja Tuomas Rautio pitää vaihtoa ehdottoman positiivisena päätöksenä.
”Sellaista kävelevää tietopankkia ja kumppania, mitä Relionin kautta olen saanut, olen kaivannut ja etsinyt pitkään.”
Tuomas Rautio, perustaja, toimitusjohtaja, Torppari Yhtiöt Oy. Lue asiakastarina
Asiakaspalvelu: 010 2818 400 | info@relion.fi
Myynti: Kari Kinnunen | 050 911 0313 | kari.kinnunen@relion.fi
Usein kysyttyä
Mitä tase kertoo yrityksestä?
Tase kertoo, mitä yritys omistaa ja miten omaisuus on rahoitettu tilinpäätöspäivänä, ja siitä näkee oman pääoman ja velkojen määrän, varaston ja saamisten suuruuden sekä käteisvarat. Tase kuvaa siis tappionsietokykyä ja maksuvalmiutta, kun taas tuloslaskelma kuvaa kannattavuutta. Koska tase koskee vain tilikauden viimeistä päivää, se on aina hetkellinen kuva eikä kata koko ajanjaksoa.
Mitä tarkoittavat vastaavaa ja vastattavaa?
Vastaavaa on taseen omaisuuspuoli eli se, mitä yrityksellä on, ja vastattavaa on rahoituspuoli eli se, mistä yritys vastaa. Kirjanpitoasetuksen kaavassa vastattavaa jakautuu neljään osaan: oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä, pakolliset varaukset ja vieras pääoma. Puolten loppusummat ovat aina yhtä suuret, koska jokainen omaisuuserä on rahoitettu jollakin.
Kumpi on tärkeämpi, tase vai tuloslaskelma?
Kumpikaan ei riitä yksin, sillä tuloslaskelma kertoo kannattavuudesta ja tase kestävyydestä. Voitollinen yritys voi ajautua maksuvalmiusongelmiin, ja tappiollinen voi selvitä pitkään vahvan taseen turvin. Rahoittaja tarkastelee yleensä molempia, ja vertailu edelliseen tilikauteen näyttää, mihin suuntaan luvut ovat kehittymässä.
Miksi tulos on hyvä mutta rahaa ei ole?
Syyt näkyvät usein taseessa eivätkä tuloslaskelmassa, minkä vuoksi pelkkä tulosrivi voi antaa kasvavassa yrityksessä liian myönteisen kuvan. Myyntisaamiset ovat voineet kasvaa eli asiakkaat eivät ole vielä maksaneet, tai varastoon on sitoutunut rahaa. Lainanlyhennykset eivät näy tuloslaskelmassa lainkaan, ja poistot pienentävät tulosta ilman että rahaa liikkuu.
Mikä on omavaraisuusaste ja miten se lasketaan?
Omavaraisuusaste kertoo, kuinka suuri osa omaisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä lasketaan yhteen ja jaetaan taseen loppusummalla, josta on vähennetty saadut ennakot. Mitä korkeampi luku, sitä paremmin yritys kestää tappiollisia vuosia, ja koska sopiva taso riippuu toimialasta, lukua kannattaa verrata omaan historiaan ja oman toimialan keskiarvoon.
Onko yrityksen tase julkinen?
Osakeyhtiön kaupparekisteriin ilmoitettu tilinpäätös on julkinen, joten myös tase on, ja tiedot löytyvät PRH:n Virre-tietopalvelusta. Tase-erittelyjä ei kirjanpitolain 3 luvun 13 §:n mukaan ilmoiteta rekisteröitäväksi, joten ne jäävät yrityksen omaan käyttöön. Kilpailija näkee siis rekisteröidyn taseen rivit mutta ei niiden tarkempaa purkua, ja käytännössä taseesi omavaraisuusaste ja velkojen määrä ovat kenen tahansa laskettavissa.
Miten usein tasetta kannattaa katsoa?
Tasetta kannattaa katsoa kuukausittain, jolloin poikkeamiin ehtii reagoida ennen tilinpäätöstä eikä vasta sen valmistuttua. Tämä edellyttää, että kirjanpito on ajan tasalla ja aineisto toimitetaan sovittuun aikaan, ja silloin tase kuvaa nykytilannetta eikä historiaa.
Mitä tarkoittaa negatiivinen oma pääoma?
Oma pääoma on negatiivinen, kun velat ovat suuremmat kuin omaisuus. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen on tällöin viipymättä tehtävä rekisteri-ilmoitus osakepääoman menettämisestä, ja laskennassa pääomalaina luetaan omaksi pääomaksi ja poistoero oman pääoman lisäykseksi. Rekisterimerkintä ei tarkoita, että toiminta loppuisi, ja tilanne on korjattavissa esimerkiksi pääomalainalla tai osakeannilla.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista vero- tai lakineuvontaa.
