Pitkään odotettu selvityshenkilön YEL-raportti on julkaistu, ja keskustelu yrittäjien eläkejärjestelmän tulevaisuudesta on käynnistynyt toden teolla. Selvityshenkilö Jukka Rantalan raportti luovutettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle syksyllä 2025, ja edessä on poliittisesti ja taloudellisesti herkkä jatkovalmistelu.
Yrittäjien näkökulmasta raportti ei ole kuitenkaan sellainen pohja, jolle uudistusta haluttaisiin rakentaa. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että ehdotukset voisivat laajasti nostaa YEL-maksuja ja heikentää yrittäjyyden edellytyksiä aikana, jolloin monilla yrityksillä liikkumavara on jo valmiiksi kapea.
Raportin peruslinja: kohti ansiotulopohjaista YEL:iä
Rantalan selvityksessä keskeinen ehdotus on siirtyminen malliin, jossa yrittäjän YEL-työtulo määräytyisi pääsääntöisesti verotuksen ansiotulotietojen perusteella. Nykyinen työtulomalli säilyisi vaihtoehtona vain rajatuissa tilanteissa ja määräajan.
Raportin mukaan:
-
pääsääntöinen ansiotulopohjainen malli tulisi voimaan heti lain voimaantulon jälkeen
-
nykyistä työtulomallia voisi käyttää siirtymäajan, pääosin enintään kaksi vuotta
-
jos YEL-työtulo ylittää 70 000 euroa, nykyistä mallia voisi käyttää myös siirtymäajan jälkeen
Lisäksi raportissa esitetään nykyisen työtulolaskurin kehittämistä tarkemmaksi työpanosmittariksi sekä pakollisen YEL-vakuuttamisen alarajan laskemista tasolle 2 520 euroa vuodessa. Etenkin YEL-vakuuttamisen alarajan laskeminen on herättänyt suurta vastustusta.
Yrityksen omistajan näkökulmasta nämä muutokset vaikuttavat suoraan kassavirtaan, hinnoitteluun ja riskinottoon.
Suomen Yrittäjien kanta on selkeä
Suomen Yrittäjät on ottanut raporttiin vahvasti kantaa ja katsoo, ettei se sellaisenaan voi toimia jatkovalmistelun pohjana. Järjestön mukaan raportin ehdotukset nostaisivat yrittäjien eläkemaksuja laajasti, jopa sadoilla miljoonilla euroilla, ja vaikeuttaisivat erityisesti pienimuotoista ja työllistävää yrittäjyyttä.
Kritiikki kohdistuu muun muassa seuraaviin seikkoihin:
-
YEL-maksujen nousupaine kohdistuisi laajasti yrittäjäkenttään
-
vaikutusarviot jäävät puutteellisiksi erityisesti käyttäytymisvaikutusten osalta
-
raportti ei riittävästi huomioi yrittäjien erilaisten liiketoimintamallien ja tulorakenteiden vaihtelua
Yrittäjien viesti on, että eläkejärjestelmää on syytä uudistaa, mutta tavalla, joka tukee yrittämistä eikä heikennä sitä.
Lisää valinnanvapautta yrittäjälle
Yrittäjäjärjestön keskeinen tavoite on lisätä yrittäjän mahdollisuuksia päättää omasta eläke- ja sosiaaliturvastaan pakollisen YEL-alarajan yläpuolella. Yrittäjien näkemyksen mukaan:
-
pakollisen vakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa, ei laskea
-
nykyinen työtulolaskuri on koettu usein mielivaltaiseksi ja ennakoimattomaksi
-
osinkoja ei tule millään tavalla kytkeä YEL-maksun perusteeksi
Vaihtoehtona esitetään mallia, jossa yrittäjä voisi alarajan ylittäessään valita, perustuuko vakuuttaminen nykyiseen työtulomalliin vai todellisiin tuloihin pohjautuvaan malliin, esimerkiksi tulorekisteritietojen perusteella. Ajatus lähtee siitä, että yksi malli ei sovi kaikille, ja järjestelmän tulisi joustaa yritystoiminnan eri vaiheissa.
Osingot rajataan YEL:n ulkopuolelle
Yksi selkeä linjaus, josta vallitsee poikkeuksellisen laaja yksimielisyys, koskee osinkoja. Sekä ministeri että yrittäjäjärjestöt ovat korostaneet, ettei osinkoja tule ottaa YEL-maksujen perusteeksi.
Perustelu on yksinkertainen mutta tärkeä yrityksen omistajan näkökulmasta. Osingot ovat pääoman tuottoa, eivät vastiketta tehdystä työpanoksesta. Eläketurvan tulisi perustua työn arvoon samalla periaatteella sekä palkansaajilla että yrittäjillä.
Tämä linjaus tuo ainakin yhden selkeän rajapyykin jatkovalmisteluun.
Rahastointi esiin pitkän aikavälin ratkaisuna
Raportissa tarkastellaan myös YEL-järjestelmän rahastointia. Tällä hetkellä yrittäjien eläkkeitä rahoitetaan merkittävältä osin jakojärjestelmällä, ja valtion rooli rahoittajana on kasvanut.
Sekä raportissa että yrittäjäjärjestöjen kannanotoissa rahastointi nähdään pitkällä aikavälillä keinona:
-
pienentää valtion rahoitusosuutta
-
parantaa järjestelmän kestävyyttä
-
hillitä tulevia maksupaineita
Rahastointi ei ole nopea ratkaisu, mutta se on yksi harvoista keinoista vaikuttaa rakenteellisesti YEL-järjestelmän alijäämään.
Ministerin linja: yrittäjyyttä ei saa heikentää
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen on todennut, että yrittäjien eläkejärjestelmää on tarpeen korjata, mutta sellainen uudistus ei ole mahdollinen, joka nostaisi erityisesti työllistävien keskituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Hän on myös sulkenut pois osinkojen kytkemisen YEL-maksuihin.
Ministerin mukaan valmistelua jatketaan yrittäjiä kuullen, ja yrittäjävuoropuhelu on tarkoitus käynnistää ennen joulua. Tämä antaa signaalin siitä, että raportti ei sellaisenaan määritä lopullista suuntaa, vaan poliittista liikkumavaraa on edelleen.
Mitä yrittäjän ja yrityksen kannattaa tehdä nyt?
Tässä vaiheessa YEL-järjestelmä ei ole vielä muuttumassa, mutta suuntaa haetaan aktiivisesti. Yrityksen omistajan näkökulmasta nyt on hyvä hetki:
-
seurata jatkovalmistelua ja erityisesti pakollisen vakuuttamisen alarajaa koskevia linjauksia
-
arvioida oma YEL-työtulo ja sen suhde todelliseen työpanokseen
-
huomioida, että YEL-uudistus kytkeytyy laajemmin yritystoiminnan riskinottoon ja kasvuun
YEL-uudistus on edelleen auki. Selvää kuitenkin on, että ratkaisu, joka merkittävästi nostaa yrittäjien eläkemaksuja ilman todellista joustoa ja valinnanvapautta, kohtaa kovaa vastustusta. Lopullinen malli ratkaisee sen, nähdäänkö YEL tulevaisuudessa yrittäjyyttä tukevana turvana vai kasvun esteenä.
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla, Lappeenrannassa, ja Savonlinnassa palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 11.12.2025.