Poistot kirjanpidossa tarkoittavat sitä, että iso hankinta, kuten kone, laite, kalusto tai rakennus, jaetaan kuluksi usealle vuodelle sen ajan, jonka hankinta tuottaa yritykselle tuloa, sen sijaan että koko summa kirjautuisi kuluksi kerralla. Moni yrittäjä törmää poistoihin ensimmäisen kerran silloin, kun yritys ostaa jotain isoa, esimerkiksi 20 000 euron koneen, jonka koko hankintameno ei ole järkevää kirjata yhden vuoden kuluksi.
Aihe kannattaa ymmärtää kahdesta suunnasta yhtä aikaa, sillä sama hankinta käsitellään kirjanpidossa ja verotuksessa eri säännöillä. Tässä artikkelissa käydään läpi suunnitelman mukaiset poistot, verotuksen EVL-poistot ja korotetut poistot sekä näytetään konkreettinen laskelma siitä, miksi kirjanpidon ja verotuksen luvut eroavat toisistaan. Jos haluat ensin laajemman kokonaiskuvan aiheesta, lue lisätietoa kirjanpidosta yleisesti blogiartikkelistamme.
Mikä on poisto?
Poisto on kirjanpidollinen tapa jakaa pitkävaikutteisen hankinnan, esimerkiksi koneen, laitteen tai rakennuksen, hankintameno kuluksi usealle tilikaudelle sen taloudellisen käyttöiän ajan. Sen sijaan, että koko summa rasittaisi yhden vuoden tulosta, kulu kohdistetaan niille vuosille, joina hankinta tuottaa yritykselle tuloa. Näin tulos antaa todenmukaisemman kuvan.
Ajatus on yksinkertainen, kun sen pukee arkikielelle: jos ostat kymppitonnin koneen, joka palvelee yritystäsi kymmenen vuotta, ei ole järkevää, että koko kymppitonni näkyy menona vain ostovuonna ja seuraavat yhdeksän vuotta kone “tuottaa ilmaiseksi”. Sen sijaan kone kuluu vähitellen, ja kirjanpito seuraa tätä kulumista poistoina. Tämä on suoraa toteutusta kirjanpidon yhdestä peruslähtökohdasta: tuottojen ja niihin liittyvien kulujen kuuluu kohdata samalla tilikaudella.
Poistot tehdään niin sanotuista pysyvistä vastaavista eli käyttöomaisuudesta, omaisuudesta, joka on tarkoitettu tuottamaan tuloa pidemmän aikaa (koneet, kalusto, laitteet, rakennukset, joskus myös aineettomat hyödykkeet kuten ohjelmistot tai liikearvo). Tavanomaiset juoksevat menot, kuten vuokra, palkat, sähkö tai pienet toimistohankinnat, kirjataan sen sijaan suoraan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, eikä niitä poisteta. Poiston ja suoran kulukirjauksen raja onkin yksi niistä kohdista, joissa tilitoimiston asiantuntija auttaa ratkaisun tekemisessä.
Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaiset poistot ovat kirjanpidon pääsääntö. Nimi tulee siitä, että käyttöomaisuus poistetaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti, eli etukäteen päätetään, kuinka monelle vuodelle hankinta jaetaan ja minkä logiikan mukaan. Kirjanpitolaki (1336/1997) edellyttää, että pysyvien vastaavien hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan. Tämä on siis se poisto, joka näkyy yrityksen tilinpäätöksessä ja vaikuttaa kirjanpidolliseen tulokseen.
Poistosuunnitelma perustuu hyödykkeen arvioituun taloudelliseen käyttöikään, eli siihen, kuinka kauan se realistisesti palvelee yritystä. Käyttöikä arvioidaan hyödykekohtaisesti: tietokone saattaa poistua kolmessa vuodessa, tuotantokone kymmenessä, ja toimitilarakennus huomattavasti pidemmässä ajassa. Olennaista on, että suunnitelma on järkevä ja johdonmukainen vuodesta toiseen, sillä sitä ei muuteta mielivaltaisesti vuoden tuloksen kaunistelemiseksi.
Käytännössä suunnitelman mukaiset poistot tehdään yleensä yhdellä kahdesta tavasta:
- Tasapoisto. Hankintameno jaetaan tasan käyttöiän vuosille. Esimerkiksi 10 000 euron kone, jonka käyttöikä on viisi vuotta, poistetaan 2 000 euroa vuodessa. Tasapoisto on selkein ja yleisin tapa, kun hyödyke kuluu tasaisesti.
- Menojäännöspoisto. Poisto lasketaan kunkin vuoden jäljellä olevasta kirjanpitoarvosta tietyllä prosentilla, jolloin euromääräinen poisto pienenee vuosi vuodelta. Tämä sopii erityisesti omaisuudelle, jonka arvo laskee alussa nopeammin.
Pienet hankinnat saa kirjanpidossa, kuten verotuksessakin, kirjata kerralla kuluksi ilman poistosuunnitelmaa, kun kyse on vähäarvoisesta käyttöomaisuudesta, sillä ei ole tarkoituksenmukaista pyörittää monivuotista poistolaskelmaa muutaman kympin tai satasen hankinnasta. Missä raja täsmälleen kulkee, kannattaa varmistaa kirjanpitäjältä.
EVL-poistot verotuksessa
Verotuksessa poistot lasketaan kuitenkin eri säännöillä kuin kirjanpidossa, ja juuri tämä on yleisin sekaannuksen aihe. Verotuksen poistoja kutsutaan EVL-poistoiksi, koska ne perustuvat lakiin elinkeinotulon verottamisesta: kun kirjanpito kertoo “todellisen” kulumisen suunnitelman mukaan, verotus määrää, kuinka suuren osan hankintamenosta saat vähentää verotettavasta tulostasi kunakin vuonna.
Verotuksen pääsääntö irtaimelle käyttöomaisuudelle on menojäännöspoisto. Kaikki koneet, kalusto ja laitteet kootaan yhdeksi “menojäännökseksi”, ja siitä saa vähentää verotuksessa enintään laissa säädetyn enimmäisprosentin vuodessa. Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL, 360/1968) asettaa irtaimen käyttöomaisuuden vuotuiseksi enimmäispoistoksi 25 % menojäännöksestä. Rakennusten poistot ovat pienempiä ja rakennustyypistä riippuvia: tyypillisesti enintään 4 % asuin- ja toimistorakennuksille ja enintään 7 % myymälä-, varasto-, tehdas- ja teollisuusrakennuksille. Koska prosentit ja rajat voivat muuttua, tarkista voimassa olevat luvut aina Verohallinnon ohjeesta poistoista elinkeinoverotuksessa, tai kysy meiltä, niin katsomme tilanteesi.
Olennaista on tämä: verotuksessa poisto on enimmäismäärä, ei pakko. Yritys saa poistaa vähemmänkin tai jättää poiston kokonaan tekemättä, jos se on verosuunnittelun kannalta järkevää, ja juuri tämä joustovara tekee EVL-poistoista työkalun, jolla tilitoimiston asiantuntija optimoi verotettavaa tuloa. Tappiollisena vuonna ei aina kannata tehdä täysiä poistoja, kun taas vahvan tuloksen vuonna täysi poisto pienentää maksettavaa veroa.
Kirjanpidolliset vs. verotukselliset poistot: mistä ero syntyy?
Helpoin tapa hahmottaa kokonaisuus on asettaa nämä kaksi poistotyyppiä rinnakkain. Ne vastaavat eri kysymykseen: suunnitelman mukainen poisto kertoo, paljonko omaisuus todellisuudessa kuluu, ja EVL-poisto, paljonko siitä saa verotuksessa vähentää.
| Ominaisuus | Suunnitelman mukaiset poistot (kirjanpito) | EVL-poistot (verotus) |
| Mihin perustuu | Kirjanpitolaki (1336/1997) | Laki elinkeinotulon verottamisesta (EVL, 360/1968) |
| Lähtökohta | Hyödykkeen taloudellinen käyttöikä | Lain sallima enimmäisprosentti |
| Tyypillinen menetelmä | Tasapoisto tai menojäännöspoisto | Menojäännöspoisto (irtain käyttöomaisuus) |
| Irtaimen enimmäismäärä | Käyttöiän mukaan, ei kiinteää kattoa | Enintään 25 % menojäännöksestä / vuosi |
| Missä näkyy | Tilinpäätöksessä (tuloslaskelma, tase) | Veroilmoituksessa, verotettavassa tulossa |
| Joustovara | Suunnitelma pidettävä johdonmukaisena | Saa poistaa vähemmän tai jättää tekemättä |
| Tehtävä | Antaa oikea kuva tuloksesta | Optimoida verotettavaa tuloa |
Kun kirjanpidon poisto ja verotuksen poisto eivät ole samat, syntyy niiden välille ero. Tilinpäätöksessä tämä ero näkyy usein poistoeromerkintänä (kirjanpidossa puhutaan poistoerosta ja sen muutoksesta). Käytännössä se tarkoittaa, että yritys on tehnyt verotuksessa suuremman poiston kuin suunnitelman mukainen poisto edellyttäisi, jolloin erotus käsitellään taseessa omana eränään. Tämä on tyypillisesti tilinpäätöstasoista kirjanpitoa, jonka vastuuhenkilö hoitaa puolestasi: sinun ei tarvitse osata laskea poistoeroa itse, olennaista on ymmärtää, miksi kirjanpidon ja verotuksen luvut eroavat, ja että ero on täysin normaali.
Korotetut poistot
Aika ajoin valtio haluaa kannustaa yrityksiä investoimaan, esimerkiksi uusiin koneisiin, tuotantolaitoksiin tai tietyille alueille. Tällöin säädetään korotetuista poistoista: määräaikainen laki sallii tietyille investoinneille tavallista suuremman poiston, jolloin yritys saa vähentää hankintamenoa verotuksessa nopeammin kuin normaalisti. Korotettu poisto nopeuttaa sitä, missä ajassa hankintameno saadaan vähennettyä verotuksessa, mutta poiston kokonaismäärä pysyy samana. Hyöty on käytännössä veron maksun siirtyminen myöhemmäksi, mikä parantaa investoivan yrityksen kassavirtaa juuri silloin, kun rahaa on sidottu uuteen hankintaan.
Korotetut poistot ovat tyypillisesti määräaikaisia ja tarkasti rajattuja: ne koskevat tiettyä investointityyppiä, tiettyä ajanjaksoa tai tiettyjä edellytyksiä täyttäviä hyödykkeitä. Suomessa on eri aikoina ollut voimassa esimerkiksi koneiden ja laitteiden korotettuihin poistoihin oikeuttavia määräaikaislakeja. Koska nämä lait tulevat ja menevät, on aivan keskeistä tarkistaa, onko korotettuja poistoja koskeva sääntely voimassa juuri sinun verovuonnasi ja täyttääkö suunnittelemasi investointi sen ehdot. Tämän vuoksi emme listaa tähän kiinteitä prosentteja tai vuosilukuja: ajantasaiset ehdot löytyvät Verohallinnon ohjeesta koneiden ja laitteiden korotetuista poistoista ja Finlexin voimassa olevasta lainsäädännöstä, ja me selvitämme tilanteen puolestasi.
Käytännön kannalta korotettujen poistojen mahdollisuus kannattaa selvittää jo investointia suunniteltaessa, sillä ehdot ja aikataulu ratkaisevat, oikeuttaako hankinta korotettuun poistoon ja siitä saatavaan verohyötyyn. Tässä oma vastuuhenkilösi sparraa: katsotaan yhdessä, kannattaako hankinta tehdä vielä tänä vuonna vai ensi vuonna, ja saatko siitä korotetun poiston.
Esimerkki
Tehdään poistolaskelma konkreettiseksi. Oletetaan, että yritys ostaa tuotantokoneen, jonka hankintameno on 20 000 euroa. Koneen arvioitu taloudellinen käyttöikä on viisi vuotta. Katsotaan, miltä kirjanpidon ja verotuksen poisto näyttävät rinnakkain.
Kirjanpidossa (suunnitelman mukainen tasapoisto, 5 vuotta): Hankintameno jaetaan tasan viidelle vuodelle, eli poisto on 4 000 euroa vuodessa. Tämä summa rasittaa tulosta joka vuosi, ja koneen kirjanpitoarvo pienenee 20 000 → 16 000 → 12 000 → 8 000 → 4 000 → 0 euroon.
Verotuksessa (EVL-menojäännöspoisto, enintään 25 %): Poisto lasketaan aina jäljellä olevasta menojäännöksestä:
- Vuosi 1: 25 % × 20 000 € = 5 000 € poisto → menojäännös 15 000 €
- Vuosi 2: 25 % × 15 000 € = 3 750 € poisto → menojäännös 11 250 €
- Vuosi 3: 25 % × 11 250 € = 2 813 € poisto → menojäännös 8 437 €
- Vuosi 4: 25 % × 8 437 € = 2 109 € poisto → menojäännös 6 328 €
Huomaa kaksi asiaa. Ensinnäkin verotuksessa poisto on etupainotteinen: ensimmäisinä vuosina vähennetään enemmän kuin kirjanpidon tasapoistossa, mutta euromäärä pienenee joka vuosi. Toiseksi menojäännöspoistossa omaisuus ei koskaan poistu täysin nollaan yhtä nopeasti kuin tasapoistossa, koska poisto on aina prosentti jäljellä olevasta arvosta. Juuri tästä syntyy se ero kirjanpidon ja verotuksen välille, jonka tilinpäätös tasaa poistoeromerkinnällä: kirjanpito näyttää saman koneen todellisen kulumisen, verotus taas määrää vähennysoikeuden.
Yleisimmät virheet poistoissa
Poistot ovat juuri sellainen alue, jossa pienet virheet kertaantuvat vuosien yli. Tässä yleisimmät sudenkuopat, jotka näemme käytännössä:
- Iso hankinta kirjataan kerralla kuluksi. Houkutus on ymmärrettävä, sillä kulu pienentää heti tulosta, mutta pysyvät vastaavat kuuluu poistaa vaikutusaikanaan, ei vähentää yhdellä kertaa.
- Kirjanpidon ja verotuksen poistot sekoitetaan keskenään. Ne lasketaan eri säännöillä ja näkyvät eri paikoissa (tilinpäätös vs. veroilmoitus). Sama luku ei kuulu molempiin.
- Poistosuunnitelmaa ei ole tai sitä muutellaan vuosittain. Suunnitelman tulee olla harkittu ja johdonmukainen, sillä satunnainen muuttelu vie tilinpäätökseltä uskottavuuden.
- Verotuksessa poistetaan aina maksimi miettimättä. Täysi 25 %:n poisto ei aina ole järkevin, sillä tappiollisena vuonna poisto voi kannattaa jättää tekemättä. Tämä on verosuunnittelua, ei automatiikkaa.
- Korotetun poiston mahdollisuus jää käyttämättä. Jos voimassa oleva määräaikaislaki sallisi nopeamman poiston investoinnille, sitä ei kannata ohittaa vain siksi, ettei sitä huomattu ajoissa.
Anna asiantuntijan hoitaa poistot puolestasi
Poistot ovat hyvä esimerkki siitä, miksi pelkkä lakisääteinen minimikirjanpito ei riitä, kun haluat tehdä fiksuja päätöksiä. Sama hankinta käsitellään eri tavalla kirjanpidossa ja verotuksessa, ja oikein ajoitetut poistot voivat tuoda todellista verohyötyä. Tässä oma vastuuhenkilösi astuu kuvaan: hän laatii poistosuunnitelman, hoitaa EVL-poistot ja poistoeron, selvittää korotettujen poistojen mahdollisuuden ja sparraa investointien ajoituksessa selkeällä suomella.
Kun taloushallinto, palkanlaskenta, järjestelmät ja veroneuvonta tulevat saman katon alta yhden luukun periaatteella, sama tuttu kumppani tuntee tilanteesi jo valmiiksi, etkä joudu selittämään asioita moneen kertaan eri tahoille. Asiakkaamme antavat meille keskimäärin arvosanan 8,9. Esimerkiksi imatralainen perheyritys Havi Oy on ollut asiakkaanamme Relionin perustamisesta asti. Lue lisää siitä, mitä kaikkea Relionin taloushallinnon ja kirjanpidon palvelu pitää sisällään.
Mietitkö, miten yrityksesi investoinnit kannattaa poistaa, tai eroavatko kirjanpitosi ja verotuksesi poistot oikein? Ota yhteyttä, niin katsotaan tilanteesi yhdessä läpi. Saat oman vastuuhenkilön, joka selittää luvut sinulle ymmärrettävästi.
Asiakaspalvelu: info@relion.fi | 010 2818 400
Myynti (asiantuntija kuulolla): Kari Kinnunen | kari.kinnunen@relion.fi | 050 911 0313
Usein kysyttyä
Mitä poistot kirjanpidossa tarkoittavat?
Poistot tarkoittavat sitä, että pitkävaikutteinen hankinta, kuten kone, kalusto tai rakennus, jaetaan kuluksi usealle vuodelle koko summan kerralla kirjaamisen sijaan. Kulu kohdistetaan niille tilikausille, joina hankinta tuottaa tuloa, jolloin tulos antaa todenmukaisen kuvan eikä yksittäinen iso ostos vääristä yhden vuoden lukuja.
Mikä ero on suunnitelman mukaisilla poistoilla ja EVL-poistoilla?
Suunnitelman mukaiset poistot ovat kirjanpidon poistoja, jotka perustuvat hyödykkeen todelliseen käyttöikään ja näkyvät tilinpäätöksessä, kun taas EVL-poistot ovat verotuksen poistoja, jotka perustuvat lakiin elinkeinotulon verottamisesta ja kertovat, paljonko hankintamenosta saa vähentää verotuksessa. Koska nämä kaksi lasketaan eri säännöillä, niiden luvut usein eroavat toisistaan.
Paljonko irtaimesta käyttöomaisuudesta saa poistaa verotuksessa?
Irtaimen käyttöomaisuuden, kuten koneiden, kaluston ja laitteiden, verotuksen enimmäispoisto on menojäännösmenetelmällä enintään 25 % vuodessa jäljellä olevasta menojäännöksestä, kun taas rakennuksilla prosentti on pienempi ja riippuu rakennustyypistä. Prosentit voivat muuttua, joten varmista voimassa olevat luvut vero.fi:stä tai kysy meiltä, niin tarkistamme tilanteesi.
Mitä korotetut poistot ovat?
Korotetut poistot ovat määräaikaisia, tiettyihin investointeihin tarkoitettuja poistoja, joilla valtio kannustaa yrityksiä investoimaan sallimalla tavallista suuremman ja siten nopeamman verovähennyksen. Poiston kokonaismäärä pysyy samana, mutta vähennysoikeus aikaistuu, joten kannattaa aina tarkistaa, onko korotettuja poistoja koskeva laki voimassa juuri sinun verovuonnasi.
Voiko ison hankinnan kirjata kerralla kuluksi?
Pääsääntöisesti ei. Pysyvät vastaavat eli käyttöomaisuus poistetaan vaikutusaikanaan, ei vähennetä yhdellä kertaa. Poikkeuksena vähäarvoiset pienhankinnat saa usein kirjata kerralla kuluksi sekä kirjanpidossa että verotuksessa. Missä raja vähäarvoisen ja poistettavan välillä kulkee, kannattaa varmistaa kirjanpitäjältä.
Pitääkö kirjanpidon ja verotuksen poistojen olla samat?
Ei tarvitse, ja usein ne eivät olekaan. Kirjanpidossa poisto perustuu käyttöikään ja verotuksessa lain enimmäisprosenttiin, joten luvut voivat erota. Erotus käsitellään tilinpäätöksessä poistoerona, mikä on täysin normaalia: vastuuhenkilösi hoitaa poistoeron laskennan ja merkinnät puolestasi, joten sinun ei tarvitse osata sitä itse.
Kannattaako verotuksessa aina tehdä täysi poisto?
Ei aina. Verotuksessa poisto on enimmäismäärä, ei pakko, joten yritys saa poistaa vähemmän tai jättää poiston tekemättä. Tappiollisena vuonna täyttä poistoa ei aina kannata tehdä, kun taas vahvan tuloksen vuonna se pienentää veroa. Tämä on verosuunnittelua, jossa tilitoimiston asiantuntija auttaa ajoittamaan poistot järkevästi.
Tarvitsenko tilitoimiston poistojen tekemiseen?
Et ole pakotettu, mutta se kannattaa. Poistosuunnitelman laatiminen, EVL-poistot, poistoero ja korotettujen poistojen arviointi vaativat osaamista, ja virheet kertaantuvat vuosien yli. Saat meiltä oman vastuuhenkilön, joka hoitaa poistot kirjanpidossa ja verotuksessa, optimoi ajoituksen, selittää luvut sinulle selkeästi ja sparraa investointien ajoituksessa.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista vero- tai lakineuvontaa.
