Poistot kirjanpidossa tarkoittavat sitä, että pitkävaikutteinen hankinta, kuten kone, laite, kalusto tai rakennus, kirjataan kuluksi usealle tilikaudelle. Koko hankintamenoa ei vähennetä yhden vuoden tuloksesta. Esimerkiksi 20 000 euron koneen hankintameno jaetaan niille vuosille, joina kone tuottaa yritykselle tuloa.
Sama kone poistetaan kirjanpidossa ja verotuksessa eri säännöillä. Tässä artikkelissa käydään läpi suunnitelman mukaiset poistot, verotuksen EVL-poistot ja korotetut poistot sekä laskuesimerkki. Kokonaiskuvan kirjanpidosta saat artikkelista mitä kirjanpito on.
Mikä on poisto?
Poisto on tapa jakaa pitkävaikutteisen hankinnan hankintameno kuluksi usealle tilikaudelle hyödykkeen taloudellisen käyttöiän ajan. Kulu kohdistuu niille vuosille, joina hankinta tuottaa tuloa, joten tulos kuvaa yrityksen toimintaa oikeammin.
Jos yritys ostaa 10 000 euron koneen, joka palvelee kymmenen vuotta, koko summa ei kuulu vain ostovuoden kuluksi. Kone kuluu vähitellen, ja kirjanpito seuraa kulumista poistoina. Taustalla on kirjanpidon periaate, että tuotot ja niitä vastaavat kulut kirjataan samalle tilikaudelle.
Poistot tehdään pysyvistä vastaavista eli käyttöomaisuudesta. Siihen kuuluvat esimerkiksi koneet, kalusto, laitteet, rakennukset ja aineettomat hyödykkeet, kuten ohjelmistot. Tavanomaiset juoksevat menot, kuten vuokra, palkat ja sähkö, kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jolloin ne syntyvät.
Suunnitelman mukaiset poistot
Suunnitelman mukaiset poistot ovat kirjanpidon pääsääntö. Kirjanpitolain 5 luvun 5 §:n mukaan aineellisen omaisuuden hyödykkeen, jonka arvioidaan tuottavan tuloa useana tilikautena, hankintameno poistetaan merkitsemällä se suunnitelman mukaan kuluksi kullekin tilikaudelle hyödykkeen vaikutusaikana. Poistot näkyvät tilinpäätöksessä ja vaikuttavat kirjanpidolliseen tulokseen.
Poistosuunnitelma perustuu hyödykkeen arvioituun taloudelliseen käyttöikään. Käyttöikä arvioidaan hyödykekohtaisesti: tietokone voi poistua kolmessa vuodessa, tuotantokone kymmenessä ja toimitilarakennus selvästi pidemmässä ajassa. Suunnitelman tulee olla perusteltu ja johdonmukainen vuodesta toiseen.
Suunnitelman mukaiset poistot tehdään yleensä jommallakummalla menetelmällä:
- Tasapoisto: hankintameno jaetaan tasan käyttöiän vuosille. Esimerkiksi 10 000 euron kone, jonka käyttöikä on viisi vuotta, poistetaan 2 000 euroa vuodessa. Menetelmä sopii hyödykkeelle, joka kuluu tasaisesti.
- Menojäännöspoisto: poisto lasketaan kunkin vuoden jäljellä olevasta kirjanpitoarvosta tietyllä prosentilla, joten euromääräinen poisto pienenee vuosi vuodelta. Menetelmä sopii hyödykkeelle, jonka arvo laskee alussa nopeammin.
Pieni hankinta voidaan kirjata kuluksi kerralla, kun sen merkitys yrityksen tulokselle on vähäinen. Kirjanpitäjä arvioi, kulkeeko raja pienhankinnan ja poistettavan hankinnan välillä yrityksen kohdalla. Verotuksen pienhankintarajat käydään läpi seuraavassa osiossa.
EVL-poistot verotuksessa
Verotuksessa poistot lasketaan eri säännöillä kuin kirjanpidossa. Verotuksen poistoja kutsutaan EVL-poistoiksi, koska ne perustuvat lakiin elinkeinotulon verottamisesta. Kirjanpito näyttää hyödykkeen kulumisen suunnitelman mukaan. Verotus määrää, kuinka suuren osan hankintamenosta yritys saa vähentää verotettavasta tulosta kunakin vuonna.
Irtaimen käyttöomaisuuden, kuten koneiden, kaluston ja laitteiden, hankintamenoista tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännös on verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen ja aiemmin hankitun poistamattomien hankintamenojen summa vähennettynä verovuoden luovutushinnoilla. Verovuoden poisto saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä (EVL 30 §). Enintään 1 200 euron menojäännöksen saa poistaa kerralla.
Joissakin tilanteissa irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno voidaan poistaa kokonaan hankintavuonna (EVL 33 §). Edellytyksenä on, että hyödykkeen todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enintään kolme vuotta tai hankintameno on enintään 1 200 euroa. Pienhankintoja saa vähentää verovuonna yhteensä enintään 3 600 euroa.
Rakennusten poistot lasketaan poistamattomasta hankintamenosta rakennustyypin mukaan (EVL 34 §). Enimmäispoisto on 7 prosenttia myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja niihin verrattavista rakennuksista ja 4 prosenttia asuin-, toimisto- ja niihin verrattavista rakennuksista. Prosentit ja rajat voivat muuttua, joten tarkista voimassa olevat luvut Verohallinnon poistosivulta.
Verotuksessa poisto on enimmäismäärä. Yritys saa poistaa vähemmän tai jättää poiston tekemättä. Tämä jättää tilaa verosuunnittelulle: esimerkiksi tappiollisena vuonna täysi poisto ei välttämättä ole yrityksen kannalta paras ratkaisu.
Kirjanpidon ja verotuksen poistot rinnakkain
Suunnitelman mukainen poisto kertoo, paljonko hyödyke kuluu. EVL-poisto kertoo, paljonko hankintamenosta saa vähentää verotuksessa.
| Ominaisuus | Suunnitelman mukaiset poistot (kirjanpito) | EVL-poistot (verotus) |
|---|---|---|
| Perusta | Kirjanpitolaki 1336/1997 | Laki elinkeinotulon verottamisesta 360/1968 |
| Lähtökohta | Hyödykkeen taloudellinen käyttöikä | Lain sallima enimmäisprosentti |
| Tyypillinen menetelmä | Tasapoisto tai menojäännöspoisto | Menojäännöspoisto (irtain käyttöomaisuus) |
| Irtaimen käyttöomaisuuden poisto | Käyttöiän mukaan, ei kiinteää kattoa | Enintään 25 % menojäännöksestä vuodessa |
| Missä näkyy | Tilinpäätöksessä (tuloslaskelma ja tase) | Veroilmoituksessa, verotettavassa tulossa |
| Joustovara | Suunnitelman tulee olla johdonmukainen | Saa poistaa vähemmän tai jättää poistamatta |
Kun kirjanpidon ja verotuksen poistot eroavat, ero käsitellään tilinpäätöksessä poistoerona. Poistoero on tilinpäätöksessä erillinen erä, ja sen laskee ja kirjaa kirjanpitäjä. Ero on normaali: se syntyy siitä, että kirjanpito ja verotus noudattavat eri sääntöjä.
Korotetut poistot
Verovuosina 2020–2025 yritys sai tehdä koneista ja laitteista korotettuja poistoja. Korotettu poisto oli enintään kaksinkertainen säännönmukaiseen poistoon verrattuna. Se koski uutena hankittua ja lain voimassaoloaikana käyttöön otettua konetta tai laitetta, ei rakennuksia. Korotettuja poistoja sai tehdä enintään kuutena verovuonna.
Korotettu poisto ei kasvattanut hankintamenosta tehtävää kokonaispoistoa. Se aikaisti vähennystä ja siirsi veron maksua myöhemmäksi. Verohallinnon ohjeen mukaan laki koneiden ja laitteiden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2025 tuli voimaan 1.1.2020, ja sitä sovelletaan verovuosilta 2020–2025 toimitettavissa verotuksissa. Lue lisää Verohallinnon ohjeesta koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020–2025.
Verovuoden 2026 poistoihin korotettua poistoa ei tämän ohjeen perusteella enää sovelleta. Tarkista Verohallinnolta ennen investointia, onko uusia määräaikaisia poistoja koskevaa sääntelyä tullut voimaan.
Esimerkki
Yritys ostaa tuotantokoneen, jonka hankintameno on 20 000 euroa ja arvioitu taloudellinen käyttöikä viisi vuotta. Esimerkissä oletetaan, että yrityksellä ei ole muuta irtainta käyttöomaisuutta, ja verotuksessa tehdään joka vuosi enimmäispoisto.
Kirjanpidossa kone poistetaan tasapoistona viidessä vuodessa, eli poisto on 4 000 euroa vuodessa. Verotuksessa poisto lasketaan aina jäljellä olevasta menojäännöksestä 25 prosentin enimmäismäärällä.
| Vuosi | Kirjanpidon poisto | Kirjanpitoarvo vuoden lopussa | Verotuksen enimmäispoisto | Menojäännös vuoden lopussa |
|---|---|---|---|---|
| 1 | 4 000 € | 16 000 € | 5 000 € | 15 000 € |
| 2 | 4 000 € | 12 000 € | 3 750 € | 11 250 € |
| 3 | 4 000 € | 8 000 € | 2 813 € | 8 437 € |
| 4 | 4 000 € | 4 000 € | 2 109 € | 6 328 € |
| 5 | 4 000 € | 0 € | 1 582 € | 4 746 € |
Ensimmäisenä vuonna verotuksen enimmäispoisto (5 000 euroa) on suurempi kuin kirjanpidon tasapoisto (4 000 euroa). Toisesta vuodesta alkaen se on pienempi, koska poisto lasketaan aina jäljellä olevasta menojäännöksestä ja euromäärä pienenee joka vuosi. Viidessä vuodessa verotuksessa vähennetään yhteensä 15 254 euroa, ja menojäännöstä jää 4 746 euroa. Kun menojäännös on enintään 1 200 euroa, sen saa poistaa kerralla.
Kirjanpidon ja verotuksen poistojen välille syntyy ero, joka käsitellään tilinpäätöksessä poistoerona. Sama kone tuottaa siis kaksi eri lukusarjaa: kirjanpito näyttää suunnitelman mukaisen kulumisen ja verotus määrää vähennysoikeuden.
Poistoissa huomioitavaa
- Iso hankinta kirjataan kerralla kuluksi. Pysyvät vastaavat poistetaan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan eikä vähennetä yhdellä kertaa.
- Kirjanpidon ja verotuksen poistot sekoitetaan keskenään. Ne lasketaan eri säännöillä ja ne näkyvät eri paikoissa: tilinpäätöksessä ja veroilmoituksessa.
- Poistosuunnitelmaa ei ole tai sitä muutetaan vuosittain. Suunnitelman tulee olla perusteltu ja johdonmukainen.
- Verotuksessa poistetaan enimmäismäärä miettimättä. Poisto on yläraja, ja yritys saa poistaa vähemmän.
Poistot tilitoimiston kanssa
Poistosuunnitelman laatiminen, EVL-poistojen laskenta ja poistoero vaativat kirjanpito- ja verotusosaamista, ja virheet kertautuvat vuosien yli. Relion on henkilökohtaista palvelua tarjoava tilitoimisto kasvaville yrityksille ja yhteisöille. Oma vastuuhenkilö voi käydä läpi suunnitteilla olevan investoinnin poistot ja verovaikutukset ennen hankintaa. Lue lisää Relionin taloushallinnon palveluista.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista vero- tai lakineuvontaa.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä poistot kirjanpidossa tarkoittavat?
Poistot tarkoittavat sitä, että pitkävaikutteinen hankinta, kuten kone, kalusto tai rakennus, kirjataan kuluksi usealle tilikaudelle. Koko summaa ei kirjata kerralla. Kulu kohdistetaan niille tilikausille, joina hankinta tuottaa tuloa.
Mikä ero on suunnitelman mukaisilla poistoilla ja EVL-poistoilla?
Suunnitelman mukaiset poistot ovat kirjanpidon poistoja. Ne perustuvat hyödykkeen käyttöikään ja näkyvät tilinpäätöksessä. EVL-poistot ovat verotuksen poistoja. Ne perustuvat lakiin elinkeinotulon verottamisesta ja kertovat, paljonko hankintamenosta saa vähentää verotuksessa. Ne lasketaan eri säännöillä, joten luvut usein eroavat.
Paljonko irtaimesta käyttöomaisuudesta saa poistaa verotuksessa?
Irtaimen käyttöomaisuuden, kuten koneiden, kaluston ja laitteiden, verovuoden poisto saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä (EVL 30 §). Rakennuksilla enimmäispoisto on 7 tai 4 prosenttia poistamattomasta hankintamenosta rakennustyypin mukaan (EVL 34 §). Tarkista voimassa olevat luvut Verohallinnon sivuilta.
Mitä korotetut poistot olivat?
Korotetut poistot olivat verovuosina 2020–2025 voimassa ollut mahdollisuus tehdä uutena hankituista koneista ja laitteista enintään kaksinkertainen poisto säännönmukaiseen poistoon verrattuna. Ne aikaistivat vähennystä, eivät kasvattaneet kokonaispoistoa.
Voiko ison hankinnan kirjata kerralla kuluksi?
Pääsääntöisesti ei. Käyttöomaisuus poistetaan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan. Pienhankinnan voi kirjata kerralla kuluksi, ja verotuksessa pienhankintana pidetään enintään 1 200 euron hankintaa. Kirjanpitäjä arvioi, mihin raja yrityksen kohdalla asettuu.
Pitääkö kirjanpidon ja verotuksen poistojen olla samat?
Ei tarvitse, ja usein ne eroavat. Kirjanpidossa poisto perustuu käyttöikään ja verotuksessa lain enimmäisprosenttiin. Erotus käsitellään tilinpäätöksessä poistoerona.
Kannattaako verotuksessa aina tehdä täysi poisto?
Ei aina. Verotuksessa poisto on enimmäismäärä, joten yritys saa poistaa vähemmän tai jättää poiston tekemättä. Esimerkiksi tappiollisena vuonna täysi poisto ei välttämättä ole yrityksen kannalta paras ratkaisu.
Tarvitsenko tilitoimiston poistojen tekemiseen?
Laki ei velvoita käyttämään tilitoimistoa. Poistosuunnitelman, EVL-poistojen ja poistoeron laskenta vaatii kuitenkin kirjanpito- ja verotusosaamista.


