Ethän laiminlyö kauppakumppanisi ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistamista!
Ennakkoperintärekisteri on Verohallinnon ylläpitämä rekisteri, johon liittyvät yritykset osoittavat tällä vapaaehtoisella rekisteröitymisellä hoitavansa verotusasiansa kuntoon itse. Mikäli yrityksen liiketoiminta koostuu edes osaksikin palvelumyynnistä, ja yritys ei ole ennakkoperintärekisterissä, ennakonpidätyksen tekeminen – eli veron pidättäminen laskulta – jää palvelun maksajan vastuulle.
On siis erittäin tärkeää tiedostaa, että mikäli yrityksen saama lasku koskee työtä, palvelua tai käyttökorvausta, ja myyjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, voidaan tälle maksaa laskusta vain ennakonpidätyksellä vähennetty osuus. Tämän jälkeen on ostajan vastuulla tilittää verojen osuus Verohallinnolle, sekä ilmoittaa maksettu korvaus ja pidätetty ennakonpidätys tulorekisteriin.
Tämä ohjeistus koskee sekä henkilöitä että kaikkia yritys- ja yhteisömuotoja.
Kenet voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin?
Verohallinto rekisteröi hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin henkilöt, yritykset, ja yhteisöt, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa. Toiminnan ei tarvitse olla vielä aloitettu ennen rekisteröintiä, mutta sen alkamisen on oltava todennäköistä. Selkeästi harrastusluonteista toimintaa ei merkitä rekisteriin.
Myös tekijänoikeuskorvauksia saavat tai pelkkää tavaran myyntiä harjoittavat toimijat voivat hakeutua ennakkoperintärekisteriin. On kuitenkin syytä huomata, että ennakonpidätysvelvollisuus ei koske vuokraustoimintaa eikä pelkkää tavarankauppaa.
Kaikkia rekisteriin hakeutuvia ei voida merkitä ennakkoperintärekisteriin. Esteenä voivat olla esimerkiksi olennaiset verotukseen tai kirjanpitoon liittyvien velvollisuuksien laiminlyönnit. Yritys voidaan myös poistaa ennakkoperintärekisteristä näistä samoista syistä.
Ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistaminen
Tieto ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja rekisteröinnin voimassaolosta on julkinen. Tiedon voi tarkistaa esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ: https://www.ytj.fi/). Työ- tai käyttökorvausta maksavalla työn teettäjällä tai palvelun ostajalla on aina velvollisuus tarkistaa, kuuluuko suorituksen saaja ennakkoperintärekisteriin.
Jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, maksaja voi maksaa korvauksen ilman ennakonpidätystä. Jos rekisterimerkintää ei ole, ennakonpidätys on toimitettava.
Monet sähköiset ostoreskontraohjelmistot seuraavat automaattisesti toimittajien ennakkoperintärekisteröitymisiä ja ilmoittavat ostolaskun yhteydessä, mikäli toimittaja ei ole ennakkoperintärekisterissä. Sähköisen kirjanpidon / ostoreskontran käyttöönotto voi siis parhaimmassa tapauksessa huomattavasti keventää laskujen maksamiseen liittyviä hallinnollisia velvoitteita.
Rekisterimerkinnän tarkistuksen ajankohdat
Säännöllisessä toimeksiantosuhteessa maksajan on tarkistettava myyjän ennakkoperintärekisterin tiedot vähintään neljä kertaa vuodessa: 1.3., 1.6., 1.9. ja 1.12.
Muissa kuin säännöllisissä toimeksiantosuhteissa rekisterimerkintä pitää tarkistaa jokaisen yksittäisen maksun yhteydessä.
Ennakonpidätyksen määrä
Maksettava ennakonpidätys lasketaan laskun arvonlisäverottomasta loppusummasta, seuraavien pidätysprosenttien mukaisesti:
- Yhteisöiltä (esim. osakeyhtiö tai osuuskunta) ja yhtymiltä (esim. avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö) ennakonpidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena.
- Jos työkorvauksen saaja on henkilö, ennakonpidätys toimitetaan työkorvauksen verokortin perusteella.
- Jos työkorvausverokorttia ei esitetä lainkaan, ennakonpidätys toimitetaan 60 %:n suuruisena
Toimittamaton tai liian pienenä toimitettu ennakonpidätys
Entäpä, jos ennakonpidätys jää kokonaan tekemättä? Asiasta on tällöin syytä keskustella mahdollisimman pikaisesti kauppakumppanin kanssa ja oikaista yhteistuumin käynyt virhe. Ostaja voi esimerkiksi velvoittaa myyjän palauttamaan itselleen ennakonpidätystä vastaavan osuuden tilittääkseen sen itse Verohallinnolle. Ostaja voi myös suorittaa ennakonpidätyksen ns. etukäteen oma-aloitteisesti ja vaatia sitä vastaavaa osaa kauppakumppaniltaan. Säännöllisissä toimeksiantosuhteissa tämän voi tehdä esimerkiksi vähentämällä ennakonpidätyksen osuuden seuraavan laskun nettomaksusta.
Jos maksaja ei voi oikaista toimittamatonta tai liian pienenä toimitettua ennakonpidätystä, maksaja voi ilmoittaa Verohallinnolle, että siltä on jäänyt ennakonpidätys osaksi tai kokonaan toimittamatta. Tämän jälkeen Verohallinto määrää veron ja mahdolliset viivästysseuraamukset suorituksen maksajalle hänen antamansa selvityksen perusteella.
On siis erittäin tärkeää huomata, että vaikka ostaja olisikin jo maksanut laskun kokonaisuudessaan myyjälle, niin ostaja voi tämän lisäksi joutua maksamaan laskun ennakonpidätyksen Verohallinnolle. Suorituksen maksajalta ei kuitenkaan peritä toimittamatonta ennakonpidätystä silloin, jos tulon saajaa on jo verotettu kyseisestä tulosta ja hän on mahdolliset verot myös maksanut. Ostajalle saattaa kuitenkin tulla viivästysseuraamuksia näissäkin tilanteissa.
Pääsääntöisesti ostaja voi joutua ennakonpidätyksen maksajaksi siis silloin, jos kauppakumppani ei maksa verojaan tai Verohallinnolla on jo etukäteen syytä epäillä suorituksen saajan verojenmaksukykyä.
Muistilista veroseuraamusten välttämiseksi
- Tarkista kauppakumppanisi ennakkoperintärekisteriin kuuluminen !
- Muista tarkistaa ennakkoperintärekisteröinnin tila myös säännöllisen toimeksiantosuhteen aikana. Isoimmat vahingot syntyvät usein siitä, että kauppakumppani ei enää olekaan ennakkoperintärekisterissä, eikä ostaja ollut tästä tietoinen
- Muista, että velvollisuus ennakkoperintärekisterimerkinnän tarkistamiseen on aina laskun maksajalla !
- Suorita ennakonpidätys oikean suuruisena
- Tee korvauksesta sekä ennakonpidätyksestä ilmoitus tulorekisteriin 5 päivän sisällä laskun maksamisesta
- Maksa ennakonpidätys Verohallintoon viimeistään laskun maksamista seuraavan kuukauden 12. päivä
- Maksa ennakonpidätys oma-aloitteisten verojen viitenumeroa käyttäen
Herättikö asia kiinnostuksesi? Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse, tai sovi tapaamisesta. Talous- ja palkkahallinnon asiantuntijamme Imatralla palvelevat kaikenkokoisia yrityksiä niin Etelä-Karjalan alueella kuin koko Suomen laajuisestikin.
Laura Matikainen, KLT. Palvelupäällikkö, Relion Oy. Puh. 010 281 8482. Sähköposti: laura.matikainen@relion.fi
Viimeksi päivitetty 28.03.2024.