Tässä artikkelissa käymme selkeästi läpi, miten osingon verotus ja palkan verotus eroavat, mikä on kuuluisa nettovarallisuuden 8 %:n raja, ja milloin kumpikin nostotapa on yleensä järkevämpi. Havainnollistamme valintaa esimerkkien avulla.
Relion on vuonna 2019 perustettu täyden palvelun tilitoimisto. Kun haluat lopettaa takkuamisen tilitoimistosi kanssa, on aika vaihtaa Relionille.
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleisluontoista tietoa. Verotuksen prosentit ja rajat tarkistetaan aina ajantasaisina Verohallinnolta, ja oma verotehokkain ratkaisusi riippuu kokonaistilanteestasi. Sovitaan henkilökohtainen sparraus, niin lasketaan se yhdessä.
Osinko vai palkka – kumpi kannattaa?
Osingon ja palkan nostamisen välillä ei ole yhtä oikeaa vastausta, sillä verotehokkain nostotapa riippuu yhtiösi nettovarallisuudesta, tuloksesta ja omasta kokonaistuloksestasi. Usein paras lopputulos syntyy näiden yhdistelmästä – osa palkkana, osa osinkona.
Karkea perusajatus on tämä: palkka on yhtiölle verovähennyskelpoinen kulu ja kerryttää eläkettä, kun taas osinko maksetaan verotetusta voitosta mutta voi olla kevyemmin verotettua tietyissä rajoissa. Juuri tasapainon löytäminen on verosuunnittelun ydin.
Miten palkkaa verotetaan?
Palkkaa verotetaan ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaan, eli veroprosentti nousee tulojen kasvaessa. Yhtiölle palkka on vähennyskelpoinen kulu, joka pienentää verotettavaa tulosta.
Palkan keskeiset piirteet omistajayrittäjälle:
- Progressiivinen verotus. Pienillä ja keskisuurilla tuloilla palkan kokonaisveroaste voi olla varsin maltillinen; suurilla tuloilla se nousee.
- Vähennyskelpoinen yhtiölle. Maksettu palkka pienentää osakeyhtiön verotettavaa voittoa, jolloin yhtiö maksaa vähemmän yhteisöveroa.
- Kerryttää eläkettä ja sosiaaliturvaa. Palkka (ja YEL-työtulo) vaikuttaa eläkekertymään, ansiosidonnaisiin etuuksiin ja esimerkiksi vanhempainpäivärahoihin.
- Sivukulut. Palkkaan liittyy työnantajan sivukuluja, jotka kannattaa huomioida kokonaisvaikutusta laskettaessa.
Ajantasaiset veroprosentit ja vähennykset löydät Verohallinnon sivuilta.
Miten osinkoa verotetaan (huojennettu vs. ansiotulo-osinko)?
Listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus jakautuu kahteen osaan sen mukaan, ylittääkö osinko 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (nettovarallisuudesta) vai ei. Tämä on yrittäjälle ratkaiseva ero. Listaamattomalle osakeyhtiölle verotus toimii pääpiirteittäin seuraavasti:
Huojennettu osinko (8 %:n rajan alle). Kun osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, se on kevyemmin verotettua. Tästä osasta osa on veronalaista pääomatuloa ja osa verovapaata tiettyyn vuotuiseen euromääräiseen rajaan asti henkilöä kohden.
- Vahvuus: kevyt verotus, kun nettovarallisuutta on riittävästi.
- Huomioitava: edellyttää, että yhtiöllä on kertynyttä nettovarallisuutta.
8 %:n rajan ylittävä osa verotetaan ankarammin ja pääosin ansiotulona, jolloin verotus seuraa progressiota.
Nettovarallisuuden ja 8 %:n raja
Nettovarallisuus on yhtiön varojen ja velkojen erotus, joka määrittää kuinka suuren osingon voit nostaa kevyemmin verotettuna (8 %:n säännön kautta). Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä enemmän huojennettua osinkoa on mahdollista jakaa. Tämän vuoksi kahden samantyyppisen yrityksen verotehokkain nostotapa voi olla täysin erilainen:
- Vahva tase (paljon nettovarallisuutta): huojennettua osinkoa voi nostaa enemmän kevyellä verotuksella.
- Ohut tase (vähän nettovarallisuutta): 8 %:n raja tulee nopeasti vastaan, jolloin palkan rooli kasvaa.
Nettovarallisuutta kasvattaa yhtiöön kertyvä voitto, minkä vuoksi yrityksen taloutta on tärkeä suunnitella pitkäjänteisesti eli kuinka paljon varallisuutta jää yhtiöön ja miten se nostetaan tulevina vuosina. Tässä ajantasainen ja oikein laadittu kirjanpito on kullan arvoinen, koska nettovarallisuus lasketaan sen pohjalta.
Esimerkkilaskelmat eri tulotasoilla
Seuraavat esimerkit ovat havainnollistavia ja yksinkertaistettuja. Ne kuvaavat ajattelutapaa, eivät tarkkoja euromääriä. Todellinen laskelma tehdään aina ajantasaisilla prosenteilla ja sinun luvuillasi.
Esimerkki 1: Pieni nettovarallisuus, kohtuullinen tulostarve
Yrittäjä tarvitsee elämiseen maltillisen summan ja yhtiön nettovarallisuus on pieni. Tällöin huojennettua osinkoa kertyy vähän, ja palkka on usein järkevin pääasiallinen nostotapa. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen ja kerryttää eläkettä.
Esimerkki 2: Vahva nettovarallisuus, hyvä tulos
Yhtiöllä on kertynyt nettovarallisuutta useita vuosia, ja tulos on hyvä. Tällöin palkan ja huojennetun osingon yhdistelmä tuottaa usein parhaan kokonaisuuden: maltillinen palkka turvaamaan eläkkeen ja sosiaaliturvan, minkä päälle tulee huojennettu osinko kevyemmällä verotuksella.
Esimerkki 3: Suuri kertanosto pienellä taseella
Yrittäjä haluaa nostaa kerralla ison summan, mutta nettovarallisuutta on vähän. Tällöin osinko ylittää 8 %:n rajan ja verottuu raskaasti ansiotulona. Usein kannattaa harkita noston jaksottamista useammalle vuodelle ja taseen vahvistamista. Tällaista suunnitelmaa kannattaa sparrata asiantuntijan kanssa etukäteen.
Milloin palkka on järkevämpi, milloin osinko?
Yleisellä tasolla pätee muutama nyrkkisääntö. Palkka on usein järkevämpi, kun:
- nettovarallisuus on pieni eikä huojennettua osinkoa juuri kerry
- haluat kerryttää eläkettä ja ansiosidonnaista turvaa
- yhtiön tulos kaipaa vähennyskelpoisia kuluja
- tulotasosi pysyy maltillisena, jolloin progressiivinen verotus on kevyt
Osinko (huojennettu) on usein järkevämpi, kun:
- yhtiöllä on vahva nettovarallisuus
- haluat nostaa varoja kevyemmällä verotuksella 8 %:n rajan puitteissa
- eläke- ja sosiaaliturvasi on jo muutoin turvattu
Yhdistelmä on usein paras, koska se hyödyntää molempien vahvuudet. Juuri oikean tasapainon laskeminen on se kohta, jossa kirjanpitäjän sparraus tuottaa konkreettista rahallista hyötyä.
Käytännössä monelle omistajayrittäjälle toimii ajattelumalli, jossa palkka mitoitetaan turvaamaan riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä kattamaan elämisen perustarpeet, ja sen päälle nostetaan huojennettua osinkoa siltä osin kuin nettovarallisuus sen sallii. Näin et maksa turhaa progressiivista veroa suuresta palkasta etkä toisaalta jätä kevyttä osinkoa hyödyntämättä. Oikea suhde kuitenkin vaihtelee vuosittain tuloksen ja taseen mukaan, minkä vuoksi se kannattaa tarkistaa joka tilikausi.
Vertailu: palkka vs. osinko omistajayrittäjälle
| Vertailukohta | Palkka | Osinko (listaamaton oy) |
| Verotuksen luonne | Ansiotulo, progressiivinen | Huojennettu osa kevyt; yli 8 %:n osa ansiotuloa |
| Vähennyskelpoinen yhtiölle | Kyllä | Ei (maksetaan verotetusta voitosta) |
| Kerryttää eläkettä | Kyllä | Ei suoraan |
| Riippuu nettovarallisuudesta | Ei | Kyllä (8 %:n raja) |
| Ennustettavuus | Hyvä | Riippuu tuloksesta ja taseesta |
| Sopii parhaiten | Maltillinen tulo, ohut tase | Vahva tase, kevyt nosto |
Taulukko tarjoaa yleiskuvan. Oikeat painotukset lasketaan sinun yhtiösi luvuilla.
YEL ja muut huomioitavat
Osinko vai palkka -päätöstä ei kannata tehdä irrallaan muusta. Huomioi ainakin nämä:
- YEL-työtulo. Yrittäjän eläkevakuutuksen perustana on YEL-työtulo, ei nostettu palkka tai osinko. YEL vaikuttaa eläkkeeseen ja moniin etuuksiin, joten se kannattaa mitoittaa oikein.
- Eläke- ja sosiaaliturva. Jos nostat pelkkää osinkoa, eläke- ja ansiosidonnainen turvasi voi jäädä ohueksi.
- Yhtiön rahoitustarve. Kaikkea voittoa ei kannata nostaa, jos yhtiö tarvitsee puskuria tai investoi kasvuun.
- Kokonaistulosi. Muut ansio- ja pääomatulosi vaikuttavat siihen, mikä nostotapa on verotehokkain juuri sinulle.
- Ajoitus. Noston jaksottaminen usealle vuodelle voi tasata verotusta.
Yleisimmät virheet osinko vai palkka -päätöksessä
- Unohdetaan nettovarallisuus. 8 %:n raja jää huomioimatta, jolloin osinko verottuu odotettua raskaammin.
- Nostetaan pelkkää osinkoa. Eläke- ja sosiaaliturva jää ohueksi, kun palkkaa ei kerry lainkaan.
- Tyhjennetään yhtiön kassa. Kaikki voitto nostetaan, vaikka yhtiö tarvitsisi puskuria tai investointivaraa.
- Päätös tehdään liian myöhään. Verosuunnittelu kannattaa tehdä tilikauden aikana, ei vasta tilinpäätöksessä.
- Ei hyödynnetä asiantuntijaa. Pienikin sparraus voi tuottaa selvän hyödyn – laskelma kannattaa aina teettää.
Näin sparraamme sinua
Et jää tämän päätöksen kanssa yksin. Relionilla saat oman vastuuasiantuntijan, joka tuntee yrityksesi luvut ja laskee kanssasi verotehokkaimman nostotavan.
Toimimme näin:
- Käymme läpi yhtiösi nettovarallisuuden ja tuloksen ajantasaisen kirjanpidon pohjalta.
- Laskemme palkka–osinko-yhdistelmän voimassa olevilla prosenteilla ja rajoilla.
- Huomioimme kokonaistilanteesi (YEL, muut tulot, yhtiön rahoitustarve, tulevat suunnitelmat).
- Annamme selkeän suosituksen ja perustelut, jotta ymmärrät miksi.
Selvitetään verotehokkain nostotapa yhdessä. Ota yhteyttä, niin hoidamme loput!
📞 Yhteys: info@relion.fi | 010 2818 400
Myynti: Kari Kinnunen | kari.kinnunen@relion.fi | 050 9110 313
🏢 Toimipisteet: Imatra (Lappeentie 22), Lappeenranta (Koulukatu 11), Savonlinna (Puistokatu 3) – palvelemme valtakunnallisesti.
Varaa sparraus verosuunnittelusta →
Usein kysyttyä: Osinko vai palkka
Osinko vai palkka – kumpi kannattaa nostaa?
Se riippuu yhtiösi nettovarallisuudesta, tuloksesta ja omasta kokonaistuloksestasi. Usein paras lopputulos on palkan ja huojennetun osingon yhdistelmä. Tarkka optimi lasketaan aina omilla luvuillasi ajantasaisilla veroprosenteilla.
Mikä on osingon 8 %:n raja?
Listaamattoman osakeyhtiön osinko on kevyemmin verotettua siltä osin kuin se on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (nettovarallisuudesta). Tämän rajan ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona. Voimassa olevat euromäärät ja prosentit kannattaa tarkistaa Verohallinnolta.
Miten osinkoa verotetaan listaamattomassa osakeyhtiössä?
Osinko jakautuu huojennettuun osaan (8 %:n rajaan asti, kevyt verotus) ja sen ylittävään osaan (ankarampi, pääosin ansiotuloa). Huojennetusta osasta osa on veronalaista pääomatuloa ja osa verovapaata tiettyyn vuotuiseen rajaan asti. Tarkat prosentit löytyvät vero.fi:stä.
Kannattaako nostaa pelkkää osinkoa?
Yleensä ei. Pelkkä osinko ei kerrytä eläkettä eikä ansiosidonnaista turvaa, ja pienellä nettovarallisuudella osinko verottuu raskaasti. Maltillinen palkka yhdistettynä huojennettuun osinkoon on monelle yrittäjälle järkevin ratkaisu.
Miten nettovarallisuus vaikuttaa osinkoon?
Nettovarallisuus (varat miinus velat) määrittää, kuinka paljon huojennettua, kevyemmin verotettua osinkoa voit nostaa. Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä enemmän kevyttä osinkoa on jaettavissa. Siksi vahva tase kannattaa rakentaa pitkäjänteisesti.
Vaikuttaako YEL osinko vai palkka -päätökseen?
YEL-työtulo on yrittäjän eläkkeen perusta riippumatta siitä, nostatko palkkaa vai osinkoa. Jos nostat pelkkää osinkoa, varmista että YEL on mitoitettu oikein, jotta eläke- ja sosiaaliturvasi ei jää ohueksi.
Milloin osinko vai palkka -päätös pitäisi tehdä?
Verosuunnittelu kannattaa tehdä tilikauden aikana, ei vasta tilinpäätöksessä. Mitä aikaisemmin nostostrategia on selvillä, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä – esimerkiksi noston jaksottaminen tai taseen vahvistaminen.
Voinko nostaa sekä palkkaa että osinkoa samana vuonna?
Kyllä, ja usein juuri yhdistelmä on verotehokkain. Voit nostaa maltillista palkkaa pitkin vuotta ja osinkoa silloin, kun yhtiökokous päättää voitonjaosta. Oikeat painotukset riippuvat yhtiösi nettovarallisuudesta, tuloksesta ja kokonaistuloksestasi.
Voiko toiminimi maksaa osinkoa tai palkkaa?
Ei voi. Toiminimi ei maksa omistajalleen palkkaa eikä osinkoa, vaan koko tulos verotetaan suoraan yrittäjän tulona (jaettuna ansio- ja pääomatuloon nettovarallisuuden mukaan). Osinko vai palkka -valinta on käytössä vasta osakeyhtiössä, minkä vuoksi moni kasvava toiminimiyrittäjä harkitsee yhtiömuodon muutosta.